Kapseloimalla tehtyjen sisäilmakorjausten onnistuminen
Kaikkonen, Elisa (2021)
Kaikkonen, Elisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110198
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052110198
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään erilaisia julkisten kohteiden sisäilmaongelmia, niiden korjaamista kapseloinnilla ja kapseloinnin tehoa pidemmällä kuin muutaman vuoden aikavälillä. Opinnäytetyö tehtiin Tuusulan maalaus- ja tasoitetyöt Oy:lle, jonka työt ovat pääasiallisesti erilaisia sisäilmakorjauksia. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin erilaisia virallisia internet- sekä kirjallisuuslähteitä sekä kahden eri eteläsuomalaisen kunnan edustajan haastatteluita.
Työssä käsitellään sisäilmaongelmien laajuutta Suomessa sekä erilaisia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä niiden mittausmenetelmiä. Työssä käydään läpi myös tiivistyskorjaukset, niiden tekotapa eri tuotteilla ja tuotteet sekä laadunvarmistusmenetelmät.
Tiivistyskorjauksia on tehty Suomessa jo toistakymmentä vuotta, mutta nykyisillä menetelmillä korjauksia on tehty vasta n. 10 vuotta. Nykyisellä tarkkuudella tiivistyskorjauksia ei ole vielä tehty edes kymmentä vuotta. Laadukkaan tiivistyskorjauksen saavuttamiseksi on kunnollisten suunnitelmien lisäksi ensiarvoisen tärkeää ymmärtää se, mitä ollaan tekemässä. Tiivistyskorjauksia tehdessä tulee muistaa myös se, ettei tiivistyskorjaus ole pelkästään vaurioituneen rakenteen kapselointi, vaan se pitää sisällään myös mm. ilmanvaihdon mahdolliset korjaus- ja muutostyöt sekä puhdistustyöt ja irtaimiston ja tekstiilien puhdistuksen. Tiivistyskorjaukseen liittyy myös huolellinen siivous.
Tässä tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella, tiivistyskorjaukset nykyisin onnistuvat useimmiten, johtuen nykyisistä menetelmistä ja ymmärryksen sekä osaamisen parantumisesta. Käyttäjien oireilua pidetään usein mittarina sisäilmakorjausten onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Oireilun syy ei kuitenkaan aina ole sisäilmaongelmasta johtuva, vaan esimerkiksi huono siivouksen taso tai ilmanvaihdon ongelmat voivat vaikuttaa oireiluun. Laadunvarmistustestejä tehdään nykyään kaikkiin korjattuihin rakennuksiin molemmissa haastatelluissa kunnassa.
Työssä käsitellään sisäilmaongelmien laajuutta Suomessa sekä erilaisia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä niiden mittausmenetelmiä. Työssä käydään läpi myös tiivistyskorjaukset, niiden tekotapa eri tuotteilla ja tuotteet sekä laadunvarmistusmenetelmät.
Tiivistyskorjauksia on tehty Suomessa jo toistakymmentä vuotta, mutta nykyisillä menetelmillä korjauksia on tehty vasta n. 10 vuotta. Nykyisellä tarkkuudella tiivistyskorjauksia ei ole vielä tehty edes kymmentä vuotta. Laadukkaan tiivistyskorjauksen saavuttamiseksi on kunnollisten suunnitelmien lisäksi ensiarvoisen tärkeää ymmärtää se, mitä ollaan tekemässä. Tiivistyskorjauksia tehdessä tulee muistaa myös se, ettei tiivistyskorjaus ole pelkästään vaurioituneen rakenteen kapselointi, vaan se pitää sisällään myös mm. ilmanvaihdon mahdolliset korjaus- ja muutostyöt sekä puhdistustyöt ja irtaimiston ja tekstiilien puhdistuksen. Tiivistyskorjaukseen liittyy myös huolellinen siivous.
Tässä tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella, tiivistyskorjaukset nykyisin onnistuvat useimmiten, johtuen nykyisistä menetelmistä ja ymmärryksen sekä osaamisen parantumisesta. Käyttäjien oireilua pidetään usein mittarina sisäilmakorjausten onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Oireilun syy ei kuitenkaan aina ole sisäilmaongelmasta johtuva, vaan esimerkiksi huono siivouksen taso tai ilmanvaihdon ongelmat voivat vaikuttaa oireiluun. Laadunvarmistustestejä tehdään nykyään kaikkiin korjattuihin rakennuksiin molemmissa haastatelluissa kunnassa.