Lapsivuodepsykoosi: Tietopaketti Perhe- ja Synnytysvalmennukseen
Paavola, Jenna; Toivari, Jutta (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310551
Tiivistelmä
Lapsivuodepsykoosi on yksi vakavimmista ja harvinaisimmista synnytyksen jälkeisistä mielenterveyshäiriöistä. Oireet alkavat muutaman päivän tai viikon päästä synnytyksestä. Sairauden syntyyn ei ole löydetty yksiselitteistä syytä, mutta erilaisia riskitekijöitä on tunnistettu. Perhe ja äiti tarvitsevat paljon tukea toipumisen aikana.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus lapsivuodepsykoosista perhe- ja synnytysvalmennuksen materiaaliksi. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä perheiden tietoa lapsivuodepsykoosista, sen hoitomuodoista sekä varhaisen vuorovaikutuksen tärkeydestä äidin ja vauvan välillä. Tutkimuksen tilaajana oli Viretori.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä oli sisällönanalyysi. Tutkimuksen aineisto haettiin marraskuussa 2020 ja siinä käytettiin Cinahl, Medic ja Pubmed tietokantoja. Tutkimukseen valikoitui 12 tutkimusta vuosilta 2012-2020.
Tutkimuksen tulosten perusteella lapsivuodepsykoosiin on olemassa monenlaisia riskitekijöitä. Riskitekijät jakautuivat kuuteen yläluokkaan ja ne ovat ikä, geenimuutokset, mielenterveysongelmat, synnytykseen liittyvät tekijät, sosiaaliset ja fysiologiset tekijät. Tulosten perusteella lapsivuodepsykoosia voi hoitaa monella tavalla ja analyysin avulla se jakautuu viiteen yläluokkaan. Nämä ovat sairaalahoito, lääkehoito, sähköhoito, psykososiaalinen tuki sekä terveelliset elämäntavat.
Äidin ja vauvan suhteen merkitys sekä sairauden vaikutus perheeseen jaettiin kahteen yläluokkaan. Ne ovat positiivinen ja negatiivinen vaikutus. Äidin ja vauvan suhteella on usein positiivinen vaikutus toipumiseen ja vauvan kanssa hyvä suhde usein nopeuttaa sitä. Yleisesti kokemuksen ajatellaan vahvistavan perhe suhteita, mutta välillä lapsivuodepsykoosi voi hidastaa perhe-elämään sopeutumista.
Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää lapsivuodepsykoosista kertomisen hyödyllisyyttä perhe- ja synnytysvalmennuksessa haastattelututkimuksen avulla. Toisena ehdotuksena on tutkia kirjallisuuskatsauksen tai haastattelututkimuksen avulla lapsivuodepsykoosin vaikutuksia äidin ja vauvan väliseen suhteeseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus lapsivuodepsykoosista perhe- ja synnytysvalmennuksen materiaaliksi. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä perheiden tietoa lapsivuodepsykoosista, sen hoitomuodoista sekä varhaisen vuorovaikutuksen tärkeydestä äidin ja vauvan välillä. Tutkimuksen tilaajana oli Viretori.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä oli sisällönanalyysi. Tutkimuksen aineisto haettiin marraskuussa 2020 ja siinä käytettiin Cinahl, Medic ja Pubmed tietokantoja. Tutkimukseen valikoitui 12 tutkimusta vuosilta 2012-2020.
Tutkimuksen tulosten perusteella lapsivuodepsykoosiin on olemassa monenlaisia riskitekijöitä. Riskitekijät jakautuivat kuuteen yläluokkaan ja ne ovat ikä, geenimuutokset, mielenterveysongelmat, synnytykseen liittyvät tekijät, sosiaaliset ja fysiologiset tekijät. Tulosten perusteella lapsivuodepsykoosia voi hoitaa monella tavalla ja analyysin avulla se jakautuu viiteen yläluokkaan. Nämä ovat sairaalahoito, lääkehoito, sähköhoito, psykososiaalinen tuki sekä terveelliset elämäntavat.
Äidin ja vauvan suhteen merkitys sekä sairauden vaikutus perheeseen jaettiin kahteen yläluokkaan. Ne ovat positiivinen ja negatiivinen vaikutus. Äidin ja vauvan suhteella on usein positiivinen vaikutus toipumiseen ja vauvan kanssa hyvä suhde usein nopeuttaa sitä. Yleisesti kokemuksen ajatellaan vahvistavan perhe suhteita, mutta välillä lapsivuodepsykoosi voi hidastaa perhe-elämään sopeutumista.
Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää lapsivuodepsykoosista kertomisen hyödyllisyyttä perhe- ja synnytysvalmennuksessa haastattelututkimuksen avulla. Toisena ehdotuksena on tutkia kirjallisuuskatsauksen tai haastattelututkimuksen avulla lapsivuodepsykoosin vaikutuksia äidin ja vauvan väliseen suhteeseen.