Kuinka kasvattaa yrityksen Instagram-tunnettuutta? Case: IKEA Kuopio
Nissinen, Jatta (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310480
Tiivistelmä
Instagram on nykyisin suosittu kanava myös yritysten keskuudessa. Instagramia hyödynnetään muun muassa markkinoinnissa, verkostojen luomisessa, sekä tunnettuuden kasvattamisessa. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Instagram-tunnettuuteen liittyviä seikkoja, toimivaa Instagram-markkinointia sekä miten toimeksiantajan, IKEA Kuopion Instagram-tunnettuutta voisi kasvattaa. Tavoitteena oli siis löytää kehittämisideoita toimeksiantajan Instagram-tunnettuuden kasvattamiseksi.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, eli käyttäen sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa aineistokeruumenetelminä käytettiin benchmarkkausta sekä kyselyä. Benchmarkkauksessa tarkkailtava ajanjakso oli noin kuusi kuukautta. Ajanjaksolla tarkkailtiin IKEA Kuopion, sekä benchmarking-kumppaneiksi valikoitujen yritysten Instagramiin ladattujen kuvien määrää, kuvien tykkäysten ja kommenttien keskiarvoa sekä kuvien saamien tykkäysten määrää suhteutettuna tilin seuraajamäärään. Jokaiselta tililtä myös poimittiin kolme eniten tykkäystä saanutta kuvaa tarkkailtavalla ajanjaksolla ja pohdittiin, miksi kyseiset kuvat ovat saaneet eniten tykkäyksiä. Kvantitatiivisen osion kyselomakkeen linkki jaettiin IKEA Kuopion Instagram-tilillä, joten kyselyn vastaajina olivat tilin seuraajat. Kyselyllä selvitettiin muun muassa seuraajien ajatuksia tilin nykytilasta sekä kiinnostuksen kohteista. Kysely oli avoinna kolme viikkoa ja siihen saatiin 46 vastausta.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että suurin osa seuraajista on alkanut seurata @ikeakuopio-tiliä viihdyttävän sisällön, inspiraation ja paikallisten tarjousten vuoksi. Julkaisujen tykkäysten haalimisessa toimi tunteisiin vetoaminen sekä huumori. Tulevaisuudessa seuraajat halusivat nähdä tilillä inspiraatiota sisustukseen, erilaisia sisustusratkaisuja, uutuuksia, sekä työntekijöiden kuulumisia. Vähemmän mieluisiksi julkaisuiksi mainittiin esimerkiksi jaetut julkaisut ja IG-live.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, eli käyttäen sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa aineistokeruumenetelminä käytettiin benchmarkkausta sekä kyselyä. Benchmarkkauksessa tarkkailtava ajanjakso oli noin kuusi kuukautta. Ajanjaksolla tarkkailtiin IKEA Kuopion, sekä benchmarking-kumppaneiksi valikoitujen yritysten Instagramiin ladattujen kuvien määrää, kuvien tykkäysten ja kommenttien keskiarvoa sekä kuvien saamien tykkäysten määrää suhteutettuna tilin seuraajamäärään. Jokaiselta tililtä myös poimittiin kolme eniten tykkäystä saanutta kuvaa tarkkailtavalla ajanjaksolla ja pohdittiin, miksi kyseiset kuvat ovat saaneet eniten tykkäyksiä. Kvantitatiivisen osion kyselomakkeen linkki jaettiin IKEA Kuopion Instagram-tilillä, joten kyselyn vastaajina olivat tilin seuraajat. Kyselyllä selvitettiin muun muassa seuraajien ajatuksia tilin nykytilasta sekä kiinnostuksen kohteista. Kysely oli avoinna kolme viikkoa ja siihen saatiin 46 vastausta.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että suurin osa seuraajista on alkanut seurata @ikeakuopio-tiliä viihdyttävän sisällön, inspiraation ja paikallisten tarjousten vuoksi. Julkaisujen tykkäysten haalimisessa toimi tunteisiin vetoaminen sekä huumori. Tulevaisuudessa seuraajat halusivat nähdä tilillä inspiraatiota sisustukseen, erilaisia sisustusratkaisuja, uutuuksia, sekä työntekijöiden kuulumisia. Vähemmän mieluisiksi julkaisuiksi mainittiin esimerkiksi jaetut julkaisut ja IG-live.