Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia yövalvonnan loppumisesta asumispalvelussa

Abstract

Kyläkeskus Kultanummi on Vaasan Setlementtiyhdistyksen ylläpitämä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikkö, joka keväällä 2012 lopetti yövalvonnan eli muutti toimintansa tehostetusta palveluasumisesta palveluasumiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mielenterveyskuntoutujien kokemuksia yövalvonnan lopettamisesta. Tavoitteena oli kartoittaa asukkaiden ajatuksia muutoksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista yksikön toimintaan. Työn teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutuksesta sekä mielenterveyspalveluista Suomessa ja Vaasassa. Lisäksi käsitellään mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen laatusuosituksia ja niiden kriteereitä asumispalveluille. Teoriaosuudessa kerrotaan myös Kyläkeskus Kultanummen asumispalvelusta ja yövalvonnan lopettamisesta. Tutkimuksessa haastateltiin Kultanummen asukkaita strukturoidun haastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin kahdessa osassa, ennen ja jälkeen muutoksen. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelun ja kvantifioinnin avulla. Ensimmäisissä haastatteluissa selvitettiin asukkaiden odotuksia ja toisissa haastatteluissa kokemuksia muutoksesta. Eroja selvitettiin vertaamalla haastatteluiden tuloksia keskenään. Tutkimuksessa selvisi, että asukkaat odottivat yövalvonnan lopettamisella olevan suurempi merkitys heihin ja heidän turvallisuuden tunteeseensa, kuin kokemukset muutoksen jälkeen osoittivat. Asukkaat kokivat selviävänsä hyvin öistä ilman ohjaajaa ja Kultanummi koettiin muutoksen jälkeenkin öisin turvalliseksi. Muutoksesta aiheutunutta henkilökunnan määrän lisäämistä päivävuoroihin pidettiin hyvänä.

Kyläkeskus Kultanummi is a housing unit of Vaasa Settlement Association for mental rehabilitation patients, which ended its night-time supervision in the spring of 2012 thus changing its operation from an intensive service housing to a mere service housing unit. The aim of the research was to study the experiences of the mental rehabilitation patients about the ending of the night-time supervision. The goal was to find out the patients’ thoughts about the change and its possible impacts on the unit’s functions. In the theoretical framework of the study there is information about mental health problems and mental rehabilitation as well as about mental health services in Finland and in Vaasa. In addition to that, the quality recommendations of the housing services for mental rehabilitation patients and their criteria for housing services are discussed. In the theory section there is also a chapter about Kyläkeskus Kultanummi and the ending of the night-time supervision. In the study the inhabitants of Kultanummi were interviewed with a structured interview. The interviews were carried out in two parts, before and after the change. The research data was analyzed in a data-based technique with the help of thematization and quantification. The expectations of the inhabitants were studied in the first interviews, and in the second ones the experiences concerning the change. The differences were studied by comparing the interviews. The study showed that the inhabitants expected the ending of night-time supervision to have a bigger impact on them and on their sense of security than the experiences after the change demonstrated. The inhabitants felt that they got through the nights well without a supervisor and that Kultanummi was felt to be a safe place even after the change had taken place. The increase in staff during daytime, that was due to the change, was found to be a good thing.