Omat rajat -ryhmätoimintamallin pilotointi: Varhaisnuorten toimijuuden vahvistaminen sosiaalisessa mediassa Omat rajat –mallin avulla
Ljokkoi, Kristiina; Mäkelä, Katja (2021)
Ljokkoi, Kristiina
Mäkelä, Katja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052210422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052210422
Tiivistelmä
Sosiaalinen media on yhä merkittävämpi osa varhaisnuoren arkea, vaikka monet sosiaalisen median palvelut on suunnattu ikärajojensa puolesta nuorille. Aikuisen onkin haastava osallistua ja puuttua ilmiöön sen kiellettyyden vuoksi. Vahvistamalla varhaisnuoren toimijuuden ja osallisuuden kokemusta sosiaalisessa mediassa toimiessa, voidaan ennaltaehkäistä nuorten kokemaa häiriökäyttäytymistä sosiaalisessa mediassa ja tukea omien rajojen tunnistamista ja asettamista.
Opinnäytetyössä mallinnetaan varhaisnuorten sosiaalisessa mediassa toimijuutta vahvistava Omat rajat –ryhmätoiminta. Tavoitteina oli vahvistaa varhaisnuorten toimijuuden kokemusta sosiaalisessa mediassa toimiessaan sekä luoda hyödynnettävissä oleva, selkeä ja tutkittuun tietoon perustuva toimintamalli, joka on mahdollista toistaa vuosittain. Malli jää oppilashuollon hyödynnettäväksi pohjoissuomalaiseen yhteistyökouluun, missä se on pilotoitu syksyllä 2020.
Teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi sosiaalipedagogisen orientaation ominaispiirteet; dialoginen kohtaaminen, yksilön toimijuuden ja osallisuuden tukeminen, työkentän kolmitasoisuus, yhteisöllisyys sekä teorian ja käytännön yhteen kietoutuneisuus. Lisäksi teoriaviitekehyksessä kartoitetaan varhaisnuorten mediakasvatusta sosiaalisen median käytön näkökulmasta. Teoriaviitekehykseen perustuva malli koostuu neljästä ryhmätoimintakerrasta, jotka toteutetaan koulupäivien aikana kuudesluokkalaisille. Jokainen toimintakerta jäsentyy neljään osa-alueeseen; ryhmäytyminen, keskustelut Padlet-alustoilla, somekampanjan työstäminen ja loppurentoutus perustuvat ajatukseen hyvinvoinnin tukemisesta osallisuutta ja toimijuutta tukemalla sekä hyödyntämällä dialogisuutta ja sosiaalisen median hyvinvointia tukevia elementtejä. Toimintamallissa huomioidaan etäopetuksen tarve pandemia-aikana, joten sen voi toteuttaa pienillä muutoksilla niin lähi- kuin etäohjauksena. Malli on tarkoitus toteuttaa yhteistyökoulussa vuosittain, ja se on muokattavissa kyseisen vuosiluokan tarpeiden mukaan.
Mallia arvioivat pilotin aikana varhaisnuoret ja mukana olleet opettajat, ja pilotin jälkeen mukana olleet opettajat sekä vararehtori. Mallin aihe koettiin merkityksellisenä osana tämän ikäryhmän mediakasvatuksessa. Sosiaalipedagogisesta lähtökohdasta nousseet menetelmät tukivat aiheen keskusteluttamista varhaisnuorten parissa ja heidän toimijuuden kokemuksen vahvistamista. Etäohjaus toi yhtäältä hyödyllisiä elementtejä ohjaukseen, mutta toisaalta haastoi toimijuuden ja dialogisen ohjaussuhteen syntymistä. Tulevaisuudessa mallia hyödynnettäessä ryhmätoiminnan tuottamaa osallisuuden kokemusta voidaan tukea ottamalla vuosittain toimintaan osallistuvia vuosikurssilaisia mukaan ryhmätoiminnan suunnitteluun, pienentämällä ryhmiä tai lisäämällä ohjaajaresursseja ryhmätoimintaan.
Opinnäytetyössä mallinnetaan varhaisnuorten sosiaalisessa mediassa toimijuutta vahvistava Omat rajat –ryhmätoiminta. Tavoitteina oli vahvistaa varhaisnuorten toimijuuden kokemusta sosiaalisessa mediassa toimiessaan sekä luoda hyödynnettävissä oleva, selkeä ja tutkittuun tietoon perustuva toimintamalli, joka on mahdollista toistaa vuosittain. Malli jää oppilashuollon hyödynnettäväksi pohjoissuomalaiseen yhteistyökouluun, missä se on pilotoitu syksyllä 2020.
Teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi sosiaalipedagogisen orientaation ominaispiirteet; dialoginen kohtaaminen, yksilön toimijuuden ja osallisuuden tukeminen, työkentän kolmitasoisuus, yhteisöllisyys sekä teorian ja käytännön yhteen kietoutuneisuus. Lisäksi teoriaviitekehyksessä kartoitetaan varhaisnuorten mediakasvatusta sosiaalisen median käytön näkökulmasta. Teoriaviitekehykseen perustuva malli koostuu neljästä ryhmätoimintakerrasta, jotka toteutetaan koulupäivien aikana kuudesluokkalaisille. Jokainen toimintakerta jäsentyy neljään osa-alueeseen; ryhmäytyminen, keskustelut Padlet-alustoilla, somekampanjan työstäminen ja loppurentoutus perustuvat ajatukseen hyvinvoinnin tukemisesta osallisuutta ja toimijuutta tukemalla sekä hyödyntämällä dialogisuutta ja sosiaalisen median hyvinvointia tukevia elementtejä. Toimintamallissa huomioidaan etäopetuksen tarve pandemia-aikana, joten sen voi toteuttaa pienillä muutoksilla niin lähi- kuin etäohjauksena. Malli on tarkoitus toteuttaa yhteistyökoulussa vuosittain, ja se on muokattavissa kyseisen vuosiluokan tarpeiden mukaan.
Mallia arvioivat pilotin aikana varhaisnuoret ja mukana olleet opettajat, ja pilotin jälkeen mukana olleet opettajat sekä vararehtori. Mallin aihe koettiin merkityksellisenä osana tämän ikäryhmän mediakasvatuksessa. Sosiaalipedagogisesta lähtökohdasta nousseet menetelmät tukivat aiheen keskusteluttamista varhaisnuorten parissa ja heidän toimijuuden kokemuksen vahvistamista. Etäohjaus toi yhtäältä hyödyllisiä elementtejä ohjaukseen, mutta toisaalta haastoi toimijuuden ja dialogisen ohjaussuhteen syntymistä. Tulevaisuudessa mallia hyödynnettäessä ryhmätoiminnan tuottamaa osallisuuden kokemusta voidaan tukea ottamalla vuosittain toimintaan osallistuvia vuosikurssilaisia mukaan ryhmätoiminnan suunnitteluun, pienentämällä ryhmiä tai lisäämällä ohjaajaresursseja ryhmätoimintaan.