Kotisairaanhoitajien työajanseuranta Kuopion kaupungin kotihoidossa
Miettinen, Mira (2021)
Miettinen, Mira
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410867
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kotisairaanhoitajien työajan käyttöä Kuopion kaupungin kotihoidossa. Työajanseurannalla saadaan tietoa sairaanhoitajan työajan käytöstä ja sen sisällyttämistä hoitotyön välillisistä ja välittömistä toiminnoista. Hoitajien välillisen työn määrä kasvaa jatkuvasti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää välilliseen
ja välittömään asiakastyöhön käytettyä aikaa kotisairaanhoitajan työpäivän aikana. Tarkoituksena oli selvittää millaisia työtehtäviä työpäivä sisältää, ja kuinka paljon erilaiset työtoiminnot vievät aikaa. Erityisesti pyrittiin selvittämään mitä välillisen työn toimintoja työpäivät pitivät sisällään. Lisäksi halutiin selvittää työn keskeytykset. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kohdentaa paremmin hoitotyön resursseja sekä optimoida työajan käyttöä. Tämän laadullisen opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin havainnointia. Tutkimuksessa havainnoitiin yhdeksää kotisairaanhoitajaa heidän erilaisissa työskentely-ympäristöissä kotikäynneillä ja toimistoilla koko heidän työpäiviensä ajan. Havainnointi suoritettiin ei-osallistuvasti ja havaintoväli oli viisi minuuttia. Havaintomuistiinpanot kirjattiin osittain strukturoidulle lomakkeille. Muistiinpanot kategorisoitiin neljään pääkategoriaan ja 26 alakategoriaan. Kategorisoitujen havaintojen järjestelemisessä ja tulkitsemisessa sekä diagrammien muodostamisessa käytettiin apuna Excel laskentataulukko- ohjelmistoa.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella eniten kotisairaanhoitajan työaikaa kului välillisten työtoimintojen toteuttamiseen. Välittömän työajan toteutumisessa oli vaihtelua työpäivien kesken. Välillisen työn toiminnoista keskimäärin eniten aikaa käytettiin viestintään eri järjestelmissä ja työvälineiden tilaukseen huoltoon, puhdistukseen sekä
järjestelyyn ja kolmanneksi eniten asiakastietoihin perehtymiseen. Keskeytykset työpäivien aikana vaihtelivat 23-40 kertaa. Johtopäätöksenä todettiin, että tämän havainnointitutkimuksen perusteella olisi tarpeen ottaa tarkasteluun ja kehittää sairaanhoitajien sekä lähi- ja perushoitajien välistä työnjakoa edelleen. On kuitenkin haastavaa arvioida missä työtehtävissä sairaanhoidollisesta osaamisesta ja asiakastuntemuksesta on hyötyä. Asiakasnäkökulman tutkiminen on yksi jatkotutkimusehdotus. Lisäksi jatkotutkimuksena esimerkiksi kehittämistyönä voisi olla tunnistaa ja nimetä keskeiset ydin- ja tukiprosessit kotisairaanhoitajan työssä, kuvata ja dokumentoida niiden nykytila sekä arvioida ja kehittää kuvattuja prosesseja.
ja välittömään asiakastyöhön käytettyä aikaa kotisairaanhoitajan työpäivän aikana. Tarkoituksena oli selvittää millaisia työtehtäviä työpäivä sisältää, ja kuinka paljon erilaiset työtoiminnot vievät aikaa. Erityisesti pyrittiin selvittämään mitä välillisen työn toimintoja työpäivät pitivät sisällään. Lisäksi halutiin selvittää työn keskeytykset. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kohdentaa paremmin hoitotyön resursseja sekä optimoida työajan käyttöä. Tämän laadullisen opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin havainnointia. Tutkimuksessa havainnoitiin yhdeksää kotisairaanhoitajaa heidän erilaisissa työskentely-ympäristöissä kotikäynneillä ja toimistoilla koko heidän työpäiviensä ajan. Havainnointi suoritettiin ei-osallistuvasti ja havaintoväli oli viisi minuuttia. Havaintomuistiinpanot kirjattiin osittain strukturoidulle lomakkeille. Muistiinpanot kategorisoitiin neljään pääkategoriaan ja 26 alakategoriaan. Kategorisoitujen havaintojen järjestelemisessä ja tulkitsemisessa sekä diagrammien muodostamisessa käytettiin apuna Excel laskentataulukko- ohjelmistoa.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella eniten kotisairaanhoitajan työaikaa kului välillisten työtoimintojen toteuttamiseen. Välittömän työajan toteutumisessa oli vaihtelua työpäivien kesken. Välillisen työn toiminnoista keskimäärin eniten aikaa käytettiin viestintään eri järjestelmissä ja työvälineiden tilaukseen huoltoon, puhdistukseen sekä
järjestelyyn ja kolmanneksi eniten asiakastietoihin perehtymiseen. Keskeytykset työpäivien aikana vaihtelivat 23-40 kertaa. Johtopäätöksenä todettiin, että tämän havainnointitutkimuksen perusteella olisi tarpeen ottaa tarkasteluun ja kehittää sairaanhoitajien sekä lähi- ja perushoitajien välistä työnjakoa edelleen. On kuitenkin haastavaa arvioida missä työtehtävissä sairaanhoidollisesta osaamisesta ja asiakastuntemuksesta on hyötyä. Asiakasnäkökulman tutkiminen on yksi jatkotutkimusehdotus. Lisäksi jatkotutkimuksena esimerkiksi kehittämistyönä voisi olla tunnistaa ja nimetä keskeiset ydin- ja tukiprosessit kotisairaanhoitajan työssä, kuvata ja dokumentoida niiden nykytila sekä arvioida ja kehittää kuvattuja prosesseja.