Grooming: Toiminnallinen oppitunti grooming-ilmiöstä ja siltä suojautumiselta alakoulun 6.-luokkalaisille

Abstract

Grooming tarkoittaa lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin. Houkutteluprosessissa aikuinen luo lapseen kiintymys- ja luottamussuhteen, jonka avulla taivuttelee lapsen näennäisen vapaaehtoiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen kanssaan. Ilmiönä grooming ei ole uusi, mutta digitalisoitumisen myötä se on levittäytynyt internetiin ja saanut uusia ilmenemismuotoja. Aikuiset hyväksikäyttäjät hyödyntävät lasten ja nuorten helppoa saavutettavuutta sähköisessä mediassa. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan seksuaalista häirintää internetissä tai puhelimessa kokee yhä useampi lapsi tai nuori ja erityisesti tytöt. Digitaalisen median välityksellä toteutettu grooming onkin maailmanlaajuisesti kasvava ongelma.

Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin toiminnallisen opinnäytetyön prosessiin, jonka vaiheita olivat työn suunnittelu, toteutus, arviointi ja raportointi. Projektin tuotoksena valmistui toiminnallinen oppitunti grooming-ilmiöstä alakoulun 6.-luokkalaisille. Oppitunnin tavoitteena oli lisätä oppilaiden tietoutta grooming-ilmiöstä, sen ilmenemismuodoista ja siltä suojautumiselta sekä lisätä oppilaiden tietoutta seksuaalioikeuksista. Oppitunnin pitäminen oli ennaltaehkäisevää terveydenhoitajatyötä, jonka tavoitteena oli opettaa oppilaille turvataitoja ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä suojautumista. Oppitunnin sisältö pohjautui työn teoreettiseen viitekehykseen. Ryhmänohjausmenetelmänä käytettiin aktivoivaa luentoa ja rastipistetyöskentelyä, jotka osoittautuivat hyvin toimiviksi uuden asian opiskelussa. Suurin osa oppilaista osallistui aktiivisesti rastitehtävien tekemiseen. Oppitunnille asetettuja tavoitteita arvioitiin oppituntiin osallistuneilta oppilailta, opettajalta ja koulunkäynnin ohjaajalta saadun palautteen avulla. Palautekyselyjen perusteella valtaosa oppilaista koki oppitunnin itselleen hyödyllisenä, piti rastitehtäviä mielenkiintoisina ja koki oppineensa uutta. Opinnäytetyön oppituntisisältöä voivat jatkossa hyödyntää luokanopettajat tai terveydenhoitajat esimerkiksi seksuaalikasvatuksessa. Tärkeimpänä jatkokehittämisideana työssä nousi esiin yhteistyön lisääminen opettajien, kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin ja vanhempien välillä groomingin ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisemiseksi. Yhteistyö voisi toteutua esimerkiksi vanhempainilloissa. Luokanopettajan ja terveydenhoitajan yhteistyötä seksuaalikasvatuksen kehittämisessä ja toteutuksessa voisi myös lisätä.