Ayrshiren DNA-määritykset
Rantala, Laura (2021)
Rantala, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511000
Tiivistelmä
Genomitestauksen kehityksen myötä on genomitestiltä mahdollisuus saada tietoa DNA-määrityksistä. Määritysten yleistyminen osana jalostamista on lisännyt kiinnostusta määrityksiä kohtaan. Määritykset voidaan jakaa haitallisiin ja hyödyllisiin ja niissä voi olla rotukohtaisia määrityksiä. Määritysten tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan edesauttaa hyödyllisten ominaisuuksien periytymistä sekä estää haitalliseksi katsottujen ominaisuuksien leviämistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä jalostuksen parissa työskentelevien ihmisten tietoa ayrshire-rodulle ominaisista DNA-määrityksistä. Lisäksi työlle asetettiin tavoitteeksi selvittää määritysten osuutta tutkimusaineistossa sekä määritysten merkitystä jalostuksessa. Tutkimuksessa selvitetään haitallisten DNA-määritysten osuutta niin aineiston naaraiden kuin naaraiden isinä käytettyjen sonnien osalta. Sonniaineiston avulla pyrittiin saamaan tietoa isänä käytettävien sonnien kantajafrekvenssin vaikutuksesta naaraiden perimään. Sonniaineisto rajattiin tietoisesti koskemaan vain isänä käytettäviä sonneja.
Työ koostui kvantitatiivisista aineistotutkimuksista ja kvalitatiivisesta haastattelututkimuksesta. Kvantitatiivisessa aineistotutkimuksessa oli pohjana naaraiden genomitestaustulosaineisto vuosilta 2017–2019 ja sonniaineisto, joka oli kerätty naarasaineiston perusteella. Haastattelututkimuksessa haastateltiin kahta yrittäjää ja kahta asiantuntijaa. Haastattelut olivat luonteeltaan syväluotaavia.
Tutkimuksessa ilmeni kantajafrekvenssien olevan hyvin samankaltaisia tutkimusaineistossa sekä pohjoismaisen punaisen rodun jalostusohjelmassa. Naaraiden kantajafrekvenssitulokset ovat yhteneväisiä sonniaineistosta löytyvien kantajafrekvenssien kanssa. Kyselytutkimuksesta saatavien tulosten perusteella määrityksillä on vaikutusta eläinten jalostamiseen. Jalostamisen kannalta merkitystä huomattiin niin haitallisten kuin hyödyllisten määritysten osalta. Opinnäytetyötä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää nautojen jalostuksessa monipuolisesti. Työstä saatujen tietojen avulla voidaan pyrkiä pienentämään haitallisten määritysten kantajafrekvenssejä sekä tietoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi jalostuk-sen markkinoinnissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä jalostuksen parissa työskentelevien ihmisten tietoa ayrshire-rodulle ominaisista DNA-määrityksistä. Lisäksi työlle asetettiin tavoitteeksi selvittää määritysten osuutta tutkimusaineistossa sekä määritysten merkitystä jalostuksessa. Tutkimuksessa selvitetään haitallisten DNA-määritysten osuutta niin aineiston naaraiden kuin naaraiden isinä käytettyjen sonnien osalta. Sonniaineiston avulla pyrittiin saamaan tietoa isänä käytettävien sonnien kantajafrekvenssin vaikutuksesta naaraiden perimään. Sonniaineisto rajattiin tietoisesti koskemaan vain isänä käytettäviä sonneja.
Työ koostui kvantitatiivisista aineistotutkimuksista ja kvalitatiivisesta haastattelututkimuksesta. Kvantitatiivisessa aineistotutkimuksessa oli pohjana naaraiden genomitestaustulosaineisto vuosilta 2017–2019 ja sonniaineisto, joka oli kerätty naarasaineiston perusteella. Haastattelututkimuksessa haastateltiin kahta yrittäjää ja kahta asiantuntijaa. Haastattelut olivat luonteeltaan syväluotaavia.
Tutkimuksessa ilmeni kantajafrekvenssien olevan hyvin samankaltaisia tutkimusaineistossa sekä pohjoismaisen punaisen rodun jalostusohjelmassa. Naaraiden kantajafrekvenssitulokset ovat yhteneväisiä sonniaineistosta löytyvien kantajafrekvenssien kanssa. Kyselytutkimuksesta saatavien tulosten perusteella määrityksillä on vaikutusta eläinten jalostamiseen. Jalostamisen kannalta merkitystä huomattiin niin haitallisten kuin hyödyllisten määritysten osalta. Opinnäytetyötä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää nautojen jalostuksessa monipuolisesti. Työstä saatujen tietojen avulla voidaan pyrkiä pienentämään haitallisten määritysten kantajafrekvenssejä sekä tietoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi jalostuk-sen markkinoinnissa.