"Tee työtä, jolla on tarkoitus" : Puolustusvoimien sosiaalikuraattoreiden kokemuksia työnsä merkityksellisyydestä
Kajo, Kaisa (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052510999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052510999
Tiivistelmä
Työn merkityksellisyys ja sen tutkiminen on noussut viime vuosina työelämän murroksen myötä suosituksi aiheeksi. Työn merkityksellisyyden kokeminen vaikuttaa työn tekemiseen ja kokemukseen työyhteisöstä, se koostuu niin sisäisistä kuin ulkoisistakin tekijöistä. Parhaimmillaan merkityksellisyyden kokemus innostaa, motivoi ja lisää sitoutumista työtä kohtaan, kun taas pahimmillaan merkityksettömyys lannistaa.
Puolustusvoimissa palvelee noin 12 000 työntekijää, joista noin kolmasosa on siviilityöntekijöitä (Puolustusvoimat 2021). Yhtenä siviilitehtävänä on sosiaalikuraattorin tehtävä. Ensimmäinen sosiaalikuraattori aloitti vuonna 1976 Dragsvikin varuskunnassa, nykyisin puolustusvoimissa palvelee yhteensä 22 sosiaalikuraattoria. Sosiaalikuraattorin tehtävänä on tukea henkilöstön ja asevelvollisten toimintakykyä siten, että he pystyvät suoriutumaan heille annetuista tehtävistä ja palveluksesta.
Puolustusvoimien sosiaalityöstä on tehty suhteellisen vähän tutkimuksia, vaikkakin aihepiiri on varsin mielenkiintoinen, sijoittuuhan toimiala kahden työalan rajapintaan. Tässä tutkimuksessa tutkittiin Puolustusvoimissa palvelevien sosiaalikuraattoreiden kokemuksia työnsä merkityksellisyydestä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta, tarkennettua tietoa sosiaalikuraattoreiden omalla äänellä sanottuna. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, menetelminä käytettiin avointa kyselyä ja jo löydettävissä olevaa teoriatietoa. Tutkimuksen teoriapohjana toimi itseohjautuvuusteoria ja psykologiset perustarpeet.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalikuraattorit kokevat tekemänsä työn merkitykselliseksi. Vankka sosiaalialan osaaminen ja ammattitaito ohjaavat sosiaalikuraattorin työtä Puolustusvoimien ydintehtävän toteutumisen tukemisessa. Kehittämistarpeita kuitenkin löytyy, kuten esimerkiksi sosiaalikuraattorityön näkyvyyden ja tunnettavuuden lisäämisessä sekä asiakasdokumentointijärjestelmän käyttöönottamisessa.
Puolustusvoimissa palvelee noin 12 000 työntekijää, joista noin kolmasosa on siviilityöntekijöitä (Puolustusvoimat 2021). Yhtenä siviilitehtävänä on sosiaalikuraattorin tehtävä. Ensimmäinen sosiaalikuraattori aloitti vuonna 1976 Dragsvikin varuskunnassa, nykyisin puolustusvoimissa palvelee yhteensä 22 sosiaalikuraattoria. Sosiaalikuraattorin tehtävänä on tukea henkilöstön ja asevelvollisten toimintakykyä siten, että he pystyvät suoriutumaan heille annetuista tehtävistä ja palveluksesta.
Puolustusvoimien sosiaalityöstä on tehty suhteellisen vähän tutkimuksia, vaikkakin aihepiiri on varsin mielenkiintoinen, sijoittuuhan toimiala kahden työalan rajapintaan. Tässä tutkimuksessa tutkittiin Puolustusvoimissa palvelevien sosiaalikuraattoreiden kokemuksia työnsä merkityksellisyydestä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta, tarkennettua tietoa sosiaalikuraattoreiden omalla äänellä sanottuna. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, menetelminä käytettiin avointa kyselyä ja jo löydettävissä olevaa teoriatietoa. Tutkimuksen teoriapohjana toimi itseohjautuvuusteoria ja psykologiset perustarpeet.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalikuraattorit kokevat tekemänsä työn merkitykselliseksi. Vankka sosiaalialan osaaminen ja ammattitaito ohjaavat sosiaalikuraattorin työtä Puolustusvoimien ydintehtävän toteutumisen tukemisessa. Kehittämistarpeita kuitenkin löytyy, kuten esimerkiksi sosiaalikuraattorityön näkyvyyden ja tunnettavuuden lisäämisessä sekä asiakasdokumentointijärjestelmän käyttöönottamisessa.