Joensuun kaupungin työpaikka-alueselvitys
Pasma, Juha (2012)
Pasma, Juha
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616375
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin Joensuun kaupungin työpaikkatonttivarannon riittävyyttä, mahdollisia tiivistyskohteita työpaikka-alueiksi ja suunnitteilla olevia työpaikka-alueita. Lisäksi tutkittiin, minne Joensuun kannattaa seuraavaksi toteuttaa suuri yhtenäinen työpaikka-alue.
Työpaikkatonttireservien riittävyyttä tutkittiin selvittämällä kaupungin paikka-tietojärjestelmän rekistereistä luovuttamattomat ja varaamattomat tontit sekä selvittämällä tontinluovutuksen keskiarvo 12 vuoden mittaiselta aikajaksolta, vuodesta 2000 vuoteen 2011. Luovutuksen keskiarvoksi saatiin 7,5 hehtaaria korttelialueita vuodessa kysytyimmillä kantakaupungin alueilla. Tontti-reservin ja vuosittaisen luovutuksen keskiarvon perusteella päästiin lopputulokseen, että kantakaupungin alueen työpaikkatonttireservit riittävät neljäksi tai viideksi vuodeksi. Liitoskuntien alueella olevat työpaikka-alueiksi osoitetut alueet riittävät useiksi vuosikymmeniksi.
Seuraavaksi tutkittiin, millaisia suunnitelmia oli olemassa uusien työpaikka-alueiden kaavoittamisen suhteen. Näiden lisäksi tutkittiin mahdollisia tiivistyskohteita eli olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydentämistä työpaikka-alueilla. Löydetyt kohteet kerättiin työhön ja niiden ominaisuuksia tarkasteltiin. Kohteiden yhteenlasketun koon perusteella tehtiin arvio, kuinka pitkäksi aikaa kohteet riittäisivät tontinluovutukseen, mikäli ne päätettäisiin toteuttaa.
Viimeisenä vaiheena työssä pohdittiin, minne kannattaisi toteuttaa seuraava suuri yhtenäinen työpaikka-alue. Kolmea kohdetta tutkittiin. Näistä parhaimmaksi osoittautui Papinkankaan ja Reijolan alue. Alue osoittautui riittävän suureksi, ja tontteja alueelle mahtuisi yli 20 vuoden tontinluovutuksen tarpeisiin lasketun tontinluovutuksen keskiarvon mukaisesti. Alue sijoittuu parhaiten yhdyskuntarakenteeseen, ja maaperä on paras tutkituista alueista.
Työpaikkatonttireservien riittävyyttä tutkittiin selvittämällä kaupungin paikka-tietojärjestelmän rekistereistä luovuttamattomat ja varaamattomat tontit sekä selvittämällä tontinluovutuksen keskiarvo 12 vuoden mittaiselta aikajaksolta, vuodesta 2000 vuoteen 2011. Luovutuksen keskiarvoksi saatiin 7,5 hehtaaria korttelialueita vuodessa kysytyimmillä kantakaupungin alueilla. Tontti-reservin ja vuosittaisen luovutuksen keskiarvon perusteella päästiin lopputulokseen, että kantakaupungin alueen työpaikkatonttireservit riittävät neljäksi tai viideksi vuodeksi. Liitoskuntien alueella olevat työpaikka-alueiksi osoitetut alueet riittävät useiksi vuosikymmeniksi.
Seuraavaksi tutkittiin, millaisia suunnitelmia oli olemassa uusien työpaikka-alueiden kaavoittamisen suhteen. Näiden lisäksi tutkittiin mahdollisia tiivistyskohteita eli olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydentämistä työpaikka-alueilla. Löydetyt kohteet kerättiin työhön ja niiden ominaisuuksia tarkasteltiin. Kohteiden yhteenlasketun koon perusteella tehtiin arvio, kuinka pitkäksi aikaa kohteet riittäisivät tontinluovutukseen, mikäli ne päätettäisiin toteuttaa.
Viimeisenä vaiheena työssä pohdittiin, minne kannattaisi toteuttaa seuraava suuri yhtenäinen työpaikka-alue. Kolmea kohdetta tutkittiin. Näistä parhaimmaksi osoittautui Papinkankaan ja Reijolan alue. Alue osoittautui riittävän suureksi, ja tontteja alueelle mahtuisi yli 20 vuoden tontinluovutuksen tarpeisiin lasketun tontinluovutuksen keskiarvon mukaisesti. Alue sijoittuu parhaiten yhdyskuntarakenteeseen, ja maaperä on paras tutkituista alueista.