Tietomallintaminen kerrostalon korjaushankkeessa rakennuttajan näkökulmasta
Kyllönen, Laura (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052510965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052510965
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan tietomallipohjaisen suunnittelun hyötyjä sekä haasteita kerrostalojen peruskorjaushankkeissa rakennuttajan näkökulmasta. Korjausrakentamisen tarve kasvaa vuosittain ja lähes puolet Suomen talonrakentamisesta on korjausrakentamista. Peruskorjaushankkeiden määrän kasvaessa, korostuu rakennuttajan rooli korjausrakentamisprosessin tehokkaassa ja sujuvassa läpiviemisessä. Rakennuttajan intressi on löytää työkaluja prosessin sujuvoittamiseen ja tutkimuksessa tietomallipohjaista suunnittelua on tarkasteltu tätä taustaa vasten.
Opinnäytetyössä pyritään vastaamaan kysymyksiin mitä hyötyjä rakennuttaja saa tietomallintamisesta asuinkerrostalon korjaushankkeessa ja toisaalta mitä haasteita se tuo rakennuttajalle. Pyrkimyksenä on lisätä ymmärrystä tietomallipohjaisen suunnittelun tuomasta lisäarvosta korjausrakentamisprojektissa suunnittelu- ja rakennusaikana. Työssä pyritään myös kartoittamaan millaisissa korjaushankkeissa tietomallintamista kannattaisi käyttää. Tutkimusaihetta on lähestytty kirjallisuuskatsauksen, kyselytutkimuksen sekä tapaustutkimuksen kautta. Kirjallisuuskatsauksen ja kyselytutkimuksen tuloksia vertailtiin toisiinsa ja tulosten pohjalta tehtiin johtopäätöksiä. Kyselytutkimuksen tulokset tukivat kirjallisuuskatsauksen perusteella löydettyjä tietomallintamisen hyötyjä. Kyselytutkimus toi myös esiin haasteita, joita tietomallintamiseen liittyy.
Tapaustutkimuksessa tutkittiin, saataisiinko tietomallipohjaisesta suunnittelusta hyötyä juuri kyseisessä korjaushankkeessa.
Tietomallipohjaisen suunnittelun hyödyt rakennuttajalle tulevat suunnitelmien laadun paranemisen ja sitä myötä rakentamisaikaisten prosessien tehostumisen kautta. Lisäksi rakennuttajan on mahdollista hyödyntää tietomallista saatavaa tietoa päätösten teossa mm. suunnitteluratkaisujen havainnollistamisen ja kustannuslaskennan osalta.
Rakennuttajan näkökulmasta tietomallin käyttäminen kaikissa asuinrakennusten korjaus-hankkeissa ei ole yksiselitteisesti hyödyllistä. Tietomallintamisesta saatavat hyödyt tulee tarkastella hankekohtaisesti. Tutkimuksen perusteella tietomallista hyödytään eniten korjaushankkeissa, joissa uusitaan laajasti talotekniikkaa tai tehdään lisärakentamista.
Opinnäytetyössä pyritään vastaamaan kysymyksiin mitä hyötyjä rakennuttaja saa tietomallintamisesta asuinkerrostalon korjaushankkeessa ja toisaalta mitä haasteita se tuo rakennuttajalle. Pyrkimyksenä on lisätä ymmärrystä tietomallipohjaisen suunnittelun tuomasta lisäarvosta korjausrakentamisprojektissa suunnittelu- ja rakennusaikana. Työssä pyritään myös kartoittamaan millaisissa korjaushankkeissa tietomallintamista kannattaisi käyttää. Tutkimusaihetta on lähestytty kirjallisuuskatsauksen, kyselytutkimuksen sekä tapaustutkimuksen kautta. Kirjallisuuskatsauksen ja kyselytutkimuksen tuloksia vertailtiin toisiinsa ja tulosten pohjalta tehtiin johtopäätöksiä. Kyselytutkimuksen tulokset tukivat kirjallisuuskatsauksen perusteella löydettyjä tietomallintamisen hyötyjä. Kyselytutkimus toi myös esiin haasteita, joita tietomallintamiseen liittyy.
Tapaustutkimuksessa tutkittiin, saataisiinko tietomallipohjaisesta suunnittelusta hyötyä juuri kyseisessä korjaushankkeessa.
Tietomallipohjaisen suunnittelun hyödyt rakennuttajalle tulevat suunnitelmien laadun paranemisen ja sitä myötä rakentamisaikaisten prosessien tehostumisen kautta. Lisäksi rakennuttajan on mahdollista hyödyntää tietomallista saatavaa tietoa päätösten teossa mm. suunnitteluratkaisujen havainnollistamisen ja kustannuslaskennan osalta.
Rakennuttajan näkökulmasta tietomallin käyttäminen kaikissa asuinrakennusten korjaus-hankkeissa ei ole yksiselitteisesti hyödyllistä. Tietomallintamisesta saatavat hyödyt tulee tarkastella hankekohtaisesti. Tutkimuksen perusteella tietomallista hyödytään eniten korjaushankkeissa, joissa uusitaan laajasti talotekniikkaa tai tehdään lisärakentamista.