Viiden automerkin työmyynnin kannattavuus merkkiliikkeessä
Pilhjerta, Patrik (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052511230
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää viiden eri automerkin työmyynnin kannattavuutta tunnuslukujen ja tuloslaskelmien avulla kohdeorganisaatiossa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten autojen ikä vaikuttaa työmyynnin tunnuslukuihin. Tarkoituksena oli, että selvitysten tuloksena syntyy tietoa, jota sekä työn tilaaja eli Autoalan Keskusliitto (AKL) ja kohdeorganisaatio voivat hyödyntää. Kohdeorganisaatio on autoalan yritys, jolla on viiden automerkin edustus.
Työn aluksi perehdyttiin työmyynnin tunnuslukuihin. Sen jälkeen alkoi tiedonkeruuvaihe, jossa kohdeorganisaation tietokannasta kerättiin huollon tunnuslukuihin liittyvää tietoa. Lisäksi kohdeorganisaatiolta saatiin kuluihin liittyvää tietoa.
Tiedonkeruun jälkeen tiedosta muodostettiin diagrammeja sekä taulukoita. Kohdeorganisaation tunnuslukuja verrattiin valtakunnallisiin keskiarvoihin. Diagrammeja ja taulukoita analysoitiin kohdeorganisaation korjaamo päällikön ja huoltojohtajan sekä AKL:n teknisen johtajan Jouko Sohlbergin kanssa. Tuloksia vertailtiin keskenään ja analysoitiin.
Selvitysten perusteella 8–11-vuotiaiden autojen huoltaminen ja korjaaminen on työmyynnin kannalta kannattavinta, kun taas 0–3-vuotiaiden autojen huoltaminen ja korjaaminen on työmyynnin näkökulmasta heikointen kannattavaa. Korjaamon näkökulmasta on siis tärkeää säilyttää asiakkaat merkkiliikkeen piirissä mahdollisimman pitkään.
Työmyynnin näkökulmasta korjaamotoiminta on kannattavaa. Positiiviseen käyttökateprosenttiin pääsivät merkit D ja E, joiden osuus tehdyistä tunneista on 74,1 %. Merkkien A, B ja C käyttökateprosentit jäävät negatiiviseksi, mutta kolmen merkin osuus tehdyistä tunneista on vain 25,9 %.
Työn tuloksia hyödyntävät kohdeorganisaatio ja AKL. Kohdeorganisaatio hyödyntää tietoja päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. AKL hyödyntää tuloksia jäsenyritystensä toimintaolosuhteiden parantamisessa.
Työn aluksi perehdyttiin työmyynnin tunnuslukuihin. Sen jälkeen alkoi tiedonkeruuvaihe, jossa kohdeorganisaation tietokannasta kerättiin huollon tunnuslukuihin liittyvää tietoa. Lisäksi kohdeorganisaatiolta saatiin kuluihin liittyvää tietoa.
Tiedonkeruun jälkeen tiedosta muodostettiin diagrammeja sekä taulukoita. Kohdeorganisaation tunnuslukuja verrattiin valtakunnallisiin keskiarvoihin. Diagrammeja ja taulukoita analysoitiin kohdeorganisaation korjaamo päällikön ja huoltojohtajan sekä AKL:n teknisen johtajan Jouko Sohlbergin kanssa. Tuloksia vertailtiin keskenään ja analysoitiin.
Selvitysten perusteella 8–11-vuotiaiden autojen huoltaminen ja korjaaminen on työmyynnin kannalta kannattavinta, kun taas 0–3-vuotiaiden autojen huoltaminen ja korjaaminen on työmyynnin näkökulmasta heikointen kannattavaa. Korjaamon näkökulmasta on siis tärkeää säilyttää asiakkaat merkkiliikkeen piirissä mahdollisimman pitkään.
Työmyynnin näkökulmasta korjaamotoiminta on kannattavaa. Positiiviseen käyttökateprosenttiin pääsivät merkit D ja E, joiden osuus tehdyistä tunneista on 74,1 %. Merkkien A, B ja C käyttökateprosentit jäävät negatiiviseksi, mutta kolmen merkin osuus tehdyistä tunneista on vain 25,9 %.
Työn tuloksia hyödyntävät kohdeorganisaatio ja AKL. Kohdeorganisaatio hyödyntää tietoja päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. AKL hyödyntää tuloksia jäsenyritystensä toimintaolosuhteiden parantamisessa.