Rakentamiskehotusprosessi ja muuttuva lainsäädäntö: Esimerkkinä Oulun prosessin kehittäminen
Kivioja, Riikka (2021)
Kivioja, Riikka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711593
Tiivistelmä
Rakentamiskehotusprosessia pidetään raskaana sekä prosessista vastaaville että kohteena oleville pientalotonttien tontinomistajille. Vireillä oleva uusi maankäyttö- ja rakennuslaki kuitenkin tukee täydennysrakentamista uusien alueiden rakentamisen sijasta. Myös vireillä olevaan uuteen kiinteistöverolakiin on kohdistettu toiveita tonttien rakentamisen edistämisestä. Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain aikana on tutkimuksissa esitetty useita kehittämisideoita rakentamiskehotusprosessin parantamiseksi.
Tässä tutkimuksessa arvioitiin kehitysideoitten sopivuutta ja lakimuutosten vaikutusta Oulun kaupungin pientalotonttien rakentamiskehotusprosessiin, jota on kehitetty sujuvammaksi useamman vuoden ajan. Tutkimukseen haluttiin kirjata Oulun prosessissa kehitetyt menetelmät ja toteutetut kehitysideat ja päivittää prosessin kuvaus ajan tasalle. Lisäksi haluttiin kirjata rakentamiskehotuksen käyttöä puoltavat sekä kuntataloudelliset että ympäristölliset syyt, joita koottiin tämän työn tietopohjaksi.
Oulun rakentamiskehotusprosessista vastaavia haastateltiin ja kaikkiin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Suurin osa aiemmassa kirjallisuudessa esitetyistä kehitysideoista ei sopinut Oulun pitkälle kehitettyyn prosessiin: Oulussa nopeaa aikataulua tärkeämpää on, että tonteilla on todellinen mahdollisuus rakentua ja tontinomistajien luottamus säilytetään. Sen sijaan prosessin sujuvuudessa on muita oleellisia tekijöitä, kuten vastuuhenkilöiden toimiva kokoonpano ja aikataulutusta varten luotu rakentamiskehotusvuosikello.
Uutta maankäyttö- ja rakennuslakia tai kiinteistöverolakia ei ole vielä julkaistu, mutta suurin vaikutus rakentamiskehotusprosessiin tulee ennakkotietojen perusteella olemaan lakisääteisesti kehitettävällä kansallisella rakennetun ympäristön Ryhti-tietojärjestelmällä. Sen sijaan kiinteistöverolailla oletetaan olevan vain vähäinen vaikutus Oulun pientalotonttien rakentumiseen.
Tässä tutkimuksessa arvioitiin kehitysideoitten sopivuutta ja lakimuutosten vaikutusta Oulun kaupungin pientalotonttien rakentamiskehotusprosessiin, jota on kehitetty sujuvammaksi useamman vuoden ajan. Tutkimukseen haluttiin kirjata Oulun prosessissa kehitetyt menetelmät ja toteutetut kehitysideat ja päivittää prosessin kuvaus ajan tasalle. Lisäksi haluttiin kirjata rakentamiskehotuksen käyttöä puoltavat sekä kuntataloudelliset että ympäristölliset syyt, joita koottiin tämän työn tietopohjaksi.
Oulun rakentamiskehotusprosessista vastaavia haastateltiin ja kaikkiin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Suurin osa aiemmassa kirjallisuudessa esitetyistä kehitysideoista ei sopinut Oulun pitkälle kehitettyyn prosessiin: Oulussa nopeaa aikataulua tärkeämpää on, että tonteilla on todellinen mahdollisuus rakentua ja tontinomistajien luottamus säilytetään. Sen sijaan prosessin sujuvuudessa on muita oleellisia tekijöitä, kuten vastuuhenkilöiden toimiva kokoonpano ja aikataulutusta varten luotu rakentamiskehotusvuosikello.
Uutta maankäyttö- ja rakennuslakia tai kiinteistöverolakia ei ole vielä julkaistu, mutta suurin vaikutus rakentamiskehotusprosessiin tulee ennakkotietojen perusteella olemaan lakisääteisesti kehitettävällä kansallisella rakennetun ympäristön Ryhti-tietojärjestelmällä. Sen sijaan kiinteistöverolailla oletetaan olevan vain vähäinen vaikutus Oulun pientalotonttien rakentumiseen.