Talousrikosten havaitseminen ja niihin puuttuminen kirjanpitäjän näkökulmasta
Tölli, Anna-Reetta; Syvälahti, Hanna (2021)
Tölli, Anna-Reetta
Syvälahti, Hanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711857
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä tilitoimiston kirjanpitäjän työssään kohtaamiin rikosepäilyihin ja väärinkäytöksiin. Työssä pyrittiin selvittämään, ovatko kirjanpitäjät kohdanneet työssään rikosepäilyjä tai väärinkäytöksiä, mitä kirjanpitäjä voi tehdä rikosepäilyilleen ja onko hänelle velvollisuuksia niiden suhteen. Tavoitteena oli myös selvittää, miten kirjanpitäjä voi suojata omaa asemaansa, jos asiakasyrityksissä ilmenee lainvastaista toimintaa ja miten vastuu jakaantuu tilitoimiston, kirjanpitäjän ja asiakasyrityksen välillä.
Tutkimusosiossa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonhankintamenetelmäksi valikoitui haastattelu. Haastateltavina olivat kaksi tilitoimiston kirjanpitäjää, jotka kertoivat heidän kokemuksiaan talousrikosepäilyistä ja väärinkäytöksistä sekä, miten he suojaavat omaa asemaansa kirjanpitäjänä.
Haastatteluista saatua aineistoa puretaan työn teoriaosaan käyttäen niin sanottua vetoketjumallia, joka tarkoittaa teorian ja tutkimusaineiston esittämistä vuorotellen. Teoriaosassa käydään läpi kirjanpitovelvollisuutta, kirjanpidon tehtävää ja kirjanpitoon liittyviä yleisperiaatteita. Työssä avataan myös yleisimpiä Suomessa esiintyviä talousrikostyyppejä ja niihin liittyviä tilastoja ja kerrotaan tilitoimiston kirjanpitäjän vastuista ja velvollisuuksista koskien talousrikos- ja väärinkäytösepäilyjä. Lisäksi työssä tuodaan esiin useampia oikeustapauksia, joissa tilitoimisto tai sen kirjanpitäjä on joutunut rikosoikeudelliseen vastuuseen asiakasyrityksen tekemistä talousrikoksista. Näissä kaikissa tapauksissa tilitoimistot olivat syytettyinä kirjanpitorikoksista ja yhdessä tapauksessa myös veropetoksesta.
Haastateltavista vain toinen oli kohdannut työssään talousrikosepäilyn, mutta molemmat lisäselvitystä vaativia tilanteita. Molemmat kertoivat dokumentoinnin tärkeydestä ja selvitysvelvollisuudesta oman aseman suojaamiseksi. Toimeksiantosopimus määrittää, miten tilitoimiston ja asiakkaan välinen vastuu jakaantuu. Kirjanpitäjän rikosoikeudellinen vastuu kasvaa, mitä enemmän hän osallistuu asiakasyrityksen taloushallintoon ja päätöksentekoon. Toisen haastateltavan tilitoimisto järjestää kirjanpitäjilleen vuosittain rahanpesukoulutuksen, jotta rahanpesuun liittyviä merkkejä osattaisiin havaita paremmin. Tilitoimiston kirjanpitäjällä ei ole oikeutta kertoa ulkopuolisille havaitsemastaan rikosepäilystä. Rikosepäilyä on selvitettävä asiakasyrityksen kanssa. Rikosilmoituksen tekeminen kuuluu asiakasyritykselle. Kuitenkin muutamissa poikkeustilanteissa tilitoimiston kirjanpitäjällä on velvollisuus kertoa viranomaisille rikosepäilyistään. Tällaisia poikkeuksia ovat rahanpesuun ja terrorismiin liittyvät epäilyt sekä erittäin törkeään rikokseen liittyvästä epäilystä esimerkiksi joukkotuhon valmistelu. Tilitoimiston kirjanpitäjä voi suojata omaa asemaansa pitämällä oman lakiosaamisensa ajantasaisena, dokumentoimalla työnsä huolellisesti, vastuuvakuutuksella ja viimeisenä keinona purkamalla toimeksiannon asiakasyrityksen kanssa. The purpose of this thesis was to examine suspected financial crimes and wrongdoings that accountants face in accounting firms. The primary aim was to investigate if accountants working in accounting firms had encountered any suspected financial crimes or wrongdoings, what the accountant can do in such a situation and if there is an obligation to take action. A further aim was also to find out how the accountant’s position can be protected if there are any illegal activities taking place in a customer firm and how the responsibility is divided between an accountant, accounting firm and a customer.
Research material acquisition was completed through two interviews conducted with two accountants working in accounting firms. The interviewees told about their experiences of suspected financial crimes and wrongdoings, and how they protect their own position as accountants. The research results were introduced in the theoretical part alternating with theory and results. The theoretical part of study discusses accounting obligation, the purpose of accounting and common principles in accounting. The most common types of financial crimes in Finland and statistics concerning them are also described. After that the study examines an accountant’s responsibilities and obligations regarding suspected financial crimes and wrongdoings. In addition, the thesis presents court cases in which an accounting firm has been convicted of a customer firm’s financial crimes. In all of these cases, the accounting firm has been accused of an accounting offence and in one case also of a tax offence.
As indicated by the research outcomes, only one of the interviewees had encountered a suspected financial crime but both of them had experienced situations that required further clarifications. They both told how important documenting and further clarifications are at protecting their position. The other interviewee’s accounting firm organizes an annual money-laundering course so that signs of money laundering could be detected better. The commission determines how the responsibilities are divided between an accounting firm and a customer. An accountant’s criminal responsibility increases depending on how heavily the accountant is involved in the customer’s financial management and desicion making. Furthermore, accountants working in an accounting firm have no right to disclose their suspected financial crimes to outsiders. Instead, the suspicion has to be resolved with the customer firm. Reporting a crime is the customer firm’s duty. However, there are a few exceptions when the accountant has a responsibility to tell about suspected financial crimes to authorities. These exceptions are suspicions about money laundering and suspicions of grave forms of crimes for example planning a genocide. In conclusion, the accountants can protect their own position by keeping the law knowledge up to date, documenting carefully their work, having liability insurance and as a last option ending the commission with the customer firm.
Tutkimusosiossa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonhankintamenetelmäksi valikoitui haastattelu. Haastateltavina olivat kaksi tilitoimiston kirjanpitäjää, jotka kertoivat heidän kokemuksiaan talousrikosepäilyistä ja väärinkäytöksistä sekä, miten he suojaavat omaa asemaansa kirjanpitäjänä.
Haastatteluista saatua aineistoa puretaan työn teoriaosaan käyttäen niin sanottua vetoketjumallia, joka tarkoittaa teorian ja tutkimusaineiston esittämistä vuorotellen. Teoriaosassa käydään läpi kirjanpitovelvollisuutta, kirjanpidon tehtävää ja kirjanpitoon liittyviä yleisperiaatteita. Työssä avataan myös yleisimpiä Suomessa esiintyviä talousrikostyyppejä ja niihin liittyviä tilastoja ja kerrotaan tilitoimiston kirjanpitäjän vastuista ja velvollisuuksista koskien talousrikos- ja väärinkäytösepäilyjä. Lisäksi työssä tuodaan esiin useampia oikeustapauksia, joissa tilitoimisto tai sen kirjanpitäjä on joutunut rikosoikeudelliseen vastuuseen asiakasyrityksen tekemistä talousrikoksista. Näissä kaikissa tapauksissa tilitoimistot olivat syytettyinä kirjanpitorikoksista ja yhdessä tapauksessa myös veropetoksesta.
Haastateltavista vain toinen oli kohdannut työssään talousrikosepäilyn, mutta molemmat lisäselvitystä vaativia tilanteita. Molemmat kertoivat dokumentoinnin tärkeydestä ja selvitysvelvollisuudesta oman aseman suojaamiseksi. Toimeksiantosopimus määrittää, miten tilitoimiston ja asiakkaan välinen vastuu jakaantuu. Kirjanpitäjän rikosoikeudellinen vastuu kasvaa, mitä enemmän hän osallistuu asiakasyrityksen taloushallintoon ja päätöksentekoon. Toisen haastateltavan tilitoimisto järjestää kirjanpitäjilleen vuosittain rahanpesukoulutuksen, jotta rahanpesuun liittyviä merkkejä osattaisiin havaita paremmin. Tilitoimiston kirjanpitäjällä ei ole oikeutta kertoa ulkopuolisille havaitsemastaan rikosepäilystä. Rikosepäilyä on selvitettävä asiakasyrityksen kanssa. Rikosilmoituksen tekeminen kuuluu asiakasyritykselle. Kuitenkin muutamissa poikkeustilanteissa tilitoimiston kirjanpitäjällä on velvollisuus kertoa viranomaisille rikosepäilyistään. Tällaisia poikkeuksia ovat rahanpesuun ja terrorismiin liittyvät epäilyt sekä erittäin törkeään rikokseen liittyvästä epäilystä esimerkiksi joukkotuhon valmistelu. Tilitoimiston kirjanpitäjä voi suojata omaa asemaansa pitämällä oman lakiosaamisensa ajantasaisena, dokumentoimalla työnsä huolellisesti, vastuuvakuutuksella ja viimeisenä keinona purkamalla toimeksiannon asiakasyrityksen kanssa.
Research material acquisition was completed through two interviews conducted with two accountants working in accounting firms. The interviewees told about their experiences of suspected financial crimes and wrongdoings, and how they protect their own position as accountants. The research results were introduced in the theoretical part alternating with theory and results. The theoretical part of study discusses accounting obligation, the purpose of accounting and common principles in accounting. The most common types of financial crimes in Finland and statistics concerning them are also described. After that the study examines an accountant’s responsibilities and obligations regarding suspected financial crimes and wrongdoings. In addition, the thesis presents court cases in which an accounting firm has been convicted of a customer firm’s financial crimes. In all of these cases, the accounting firm has been accused of an accounting offence and in one case also of a tax offence.
As indicated by the research outcomes, only one of the interviewees had encountered a suspected financial crime but both of them had experienced situations that required further clarifications. They both told how important documenting and further clarifications are at protecting their position. The other interviewee’s accounting firm organizes an annual money-laundering course so that signs of money laundering could be detected better. The commission determines how the responsibilities are divided between an accounting firm and a customer. An accountant’s criminal responsibility increases depending on how heavily the accountant is involved in the customer’s financial management and desicion making. Furthermore, accountants working in an accounting firm have no right to disclose their suspected financial crimes to outsiders. Instead, the suspicion has to be resolved with the customer firm. Reporting a crime is the customer firm’s duty. However, there are a few exceptions when the accountant has a responsibility to tell about suspected financial crimes to authorities. These exceptions are suspicions about money laundering and suspicions of grave forms of crimes for example planning a genocide. In conclusion, the accountants can protect their own position by keeping the law knowledge up to date, documenting carefully their work, having liability insurance and as a last option ending the commission with the customer firm.