Ajallisuus arkkitehtuurissa - puun patinoitumisen estetiikasta
Torkkel, Emma (2021)
Torkkel, Emma
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052712001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052712001
Tiivistelmä
Puu on vanhimpia rakennusmateriaaleja ihmisen historiassa. Puuhun liitetään positiivisia mielikuvia, koemme sen kosketus- ja näköaistillamme ja yhdistämme sen luontoon. Käsittelemättömät puurakennukset yhdistetään perinteisesti apurakennuksiin kaupunkien ulkopuolelle. Nykyarkkitehtuurissa käsittelemättömän puumateriaalin käyttö on kuitenkin yleistynyt myös kaupungeissa. Puurakentamisen kasvua toivotaan, sillä puu toimii hiilen varastona ja siten osaltaan hillitsee ilmastonmuutosta.
Opinnäytetyössä käsitellään puun ajallisuutta, patinaa sekä sitä, miten puu vanhenee arvokkaasti. Työllä pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: Miten arkkitehtuurin keinoin voidaan huomioida puun patinoitumisen estetiikkaa? Tätä tutkimusongelmaa selvittääkseen työssä perehdytään puun biologiaan ja käyttäytymiseen ympäristörasitusten seurauksena. Ajallisuuden käsittelyyn käytän apuna fenomenologisesta ympäristöestetiikasta ammennettua ajattelua ja ymmärrystä ajasta ja ajan jäljestä materiaalin pinnassa. Aihetta käsittelen kirjallisuus- sekä referenssitutkielman menetelmin. Työ pohjautuu valokuvin hankittuun aineistoon puun eri vaiheista matkalla kohti sen niin kutsuttua lopullista ulkomuotoa. Työ rajautuu käsittelemättömään puumateriaaliin rakennusten julkisivuissa sekä ulkotiloissa.
Työn tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää ymmärrystä ympäristön, puulajien sekä rakenteellisen suojauksen merkityksestä puun patinoitumisen estetiikassa. Ympäristöolosuhteet muokkaavat puun pintaa eri tavoin, ja eri puulajit muodostavat erilaisen patinan. Rakenteellisella suojauksella taas edesautetaan puupinnan säilymistä, jolloin pinnan patinoituminen on mahdollista.
Opinnäytetyössä käsitellään puun ajallisuutta, patinaa sekä sitä, miten puu vanhenee arvokkaasti. Työllä pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: Miten arkkitehtuurin keinoin voidaan huomioida puun patinoitumisen estetiikkaa? Tätä tutkimusongelmaa selvittääkseen työssä perehdytään puun biologiaan ja käyttäytymiseen ympäristörasitusten seurauksena. Ajallisuuden käsittelyyn käytän apuna fenomenologisesta ympäristöestetiikasta ammennettua ajattelua ja ymmärrystä ajasta ja ajan jäljestä materiaalin pinnassa. Aihetta käsittelen kirjallisuus- sekä referenssitutkielman menetelmin. Työ pohjautuu valokuvin hankittuun aineistoon puun eri vaiheista matkalla kohti sen niin kutsuttua lopullista ulkomuotoa. Työ rajautuu käsittelemättömään puumateriaaliin rakennusten julkisivuissa sekä ulkotiloissa.
Työn tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää ymmärrystä ympäristön, puulajien sekä rakenteellisen suojauksen merkityksestä puun patinoitumisen estetiikassa. Ympäristöolosuhteet muokkaavat puun pintaa eri tavoin, ja eri puulajit muodostavat erilaisen patinan. Rakenteellisella suojauksella taas edesautetaan puupinnan säilymistä, jolloin pinnan patinoituminen on mahdollista.