Varhaiskasvattajien kokemuksia lastenpsykiatrisesta konsultaatiosta
Kivi, Siru (2021)
Kivi, Siru
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812075
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen opettajat kokevat työssään tarvetta ulkopuoliselle tuelle ja konsultaatiolle toimiessaan haastavasti käyttäytyvien ja runsaasti sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten kanssa. Tarve ulkopuoliselle konsultaatiolle ja monialaiselle yhteistyölle esiintyy esimerkiksi psyykkisesti oireilevien lasten parissa toimiessa. Tässä opinnäytetyössä pyrittiin kartoittamaan varhaiskasvattajien kokemuksia HYKSin lastenpsykiatrisen sairaanhoidon toteuttamasta konsultoivasta työmuodosta, Varhain-konsultaatiosta. Kartoitus tehtiin kahdella Helsingissä sijaitsevalla varhaiskasvatusalueella, joilla lastenpsykiatrista konsultaatiota on ollut mahdollisuus hyödyntää.
Tämän opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ, sekä monialaisuus, verkostotyö ja dialogisuus. Opinnäytetyö on laadultaan kvalitatiivinen. Aineiston hankinta tapahtui verkossa vastattavissa olevan strukturoimattoman kyselyn avulla, joka lähetettiin yhteistyökumppaneina toimineihin päiväkoteihin sähköpostitse. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella ne varhaiskasvatuksen opettajat, jotka olivat käyttäneet Varhain-konsultaatiota, kokivat työmuodon hyödyllisenä ja tarpeellisena. Myös tieto konsultaatioavun mahdollisuudesta, lisäsi vastaajien tunnetta siitä, että he osaisivat toimia psyykkisesti oireilevien lasten ja heidän perheidensä parissa. Tulosten perusteella Varhain-konsultaation tunnettuus on vähäinen, vaikka konsultaatiota käyttäneet kokevatkin sen työtä helpottavana sekä ammatillisuutta vahvistavana tekijänä.
Varhaiskasvatuksen opettajat kokevat tarvetta konsultaatiolle, mutta saatavilla oleva palvelu ei tämän opinnäytetyön tulosten perusteella saavuta työntekijöitä kattavasti. Onnistuneen konsultaatioprosessin toteutuminen edellyttääkin päiväkotiympäristöltä sen tarkastelemista, mitkä asiat mahdollistavat ja mitkä estävät psyykkisesti oireilevan lapsen tukemisen varhaiskasvatuksessa. Varhain-konsultaatio vaatii varhaiskasvatusyksiköiltä sekä ajallisia että henkilöstön määrään liittyviä resursseja, sekä tietoa ja motivaatiota onnistuakseen.
Tämän opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ, sekä monialaisuus, verkostotyö ja dialogisuus. Opinnäytetyö on laadultaan kvalitatiivinen. Aineiston hankinta tapahtui verkossa vastattavissa olevan strukturoimattoman kyselyn avulla, joka lähetettiin yhteistyökumppaneina toimineihin päiväkoteihin sähköpostitse. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella ne varhaiskasvatuksen opettajat, jotka olivat käyttäneet Varhain-konsultaatiota, kokivat työmuodon hyödyllisenä ja tarpeellisena. Myös tieto konsultaatioavun mahdollisuudesta, lisäsi vastaajien tunnetta siitä, että he osaisivat toimia psyykkisesti oireilevien lasten ja heidän perheidensä parissa. Tulosten perusteella Varhain-konsultaation tunnettuus on vähäinen, vaikka konsultaatiota käyttäneet kokevatkin sen työtä helpottavana sekä ammatillisuutta vahvistavana tekijänä.
Varhaiskasvatuksen opettajat kokevat tarvetta konsultaatiolle, mutta saatavilla oleva palvelu ei tämän opinnäytetyön tulosten perusteella saavuta työntekijöitä kattavasti. Onnistuneen konsultaatioprosessin toteutuminen edellyttääkin päiväkotiympäristöltä sen tarkastelemista, mitkä asiat mahdollistavat ja mitkä estävät psyykkisesti oireilevan lapsen tukemisen varhaiskasvatuksessa. Varhain-konsultaatio vaatii varhaiskasvatusyksiköiltä sekä ajallisia että henkilöstön määrään liittyviä resursseja, sekä tietoa ja motivaatiota onnistuakseen.