Vastuulääkärimallin vaikutus Sotkamon kotihoidon palveluiden laatuun

Abstract

Ikääntyneiden määrän kasvu on aiheuttanut tarpeen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseen. Sotkamossa asiakastarpeen kasvavaan kysyntään ja lääkäriresurssin saamisen haasteisiin lähdettiin vastaamaan Vastuulääkärimallin pilotoinnilla puoleksitoista vuodeksi 1.2.2020-31.7.2021. Tämän pilotointitutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vastuulääkärimallin vaikutusta Sotkamon kotihoidon palveluiden laatuun säännöllisen kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden näkökulmasta RAI-arvioinneista nousevien indikaattoreiden avulla. Laatuindikaattoreina ovat kipu, monilääkitys ja eri lääkeryhmät, turvallisuus (kaatuminen), kuntoutus ja sairaalakäynnit. Pilotointitutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa vastuulääkärimallin pilotoinnin vaikuttavuudesta kotihoidon palveluiden laadun parantamiseksi ja johtamisen tueksi.

Pilotointitutkimus toteutettiin Sotkamon säännöllisen kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden kokonaistutkimuksena. Tutkimuksen aineisto saatiin rekisteritietona Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamista vertailutietokannoista vuoden 2020 ensimmäisestä ja toisesta tiedonkeruusta. Aineisto oli valmiiksi käsiteltyä eikä sisältänyt yksilötason tietoa. Tutkimuksen alkumittauksessa asiakkaita oli 134 ja loppumittauksessa 137. Asiakkaista 90,2 % pysyi samana tutkimuksen aikana.

Tulokset osoittivat, että alkumittauksen ja loppumittauksen välissä monilääkittyjen asiakkaiden määrä väheni 9 %. Lääkärin kokonaisvaltaisen lääkehoidon tarkastamien asiakkaiden määrä kasvoi 4 %. Tarkasteltaessa asiakkaiden kaatumisten määrää, havaittiin kaatuneiden määrän laskeneen. Kuitenkin yksittäisten kaatuneiden asiakkaiden kaatumisten määrän havaittiin lisääntyneen. Asiakkaiden kivun kokemuksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia alku- ja loppumittauksien välillä. Asiakkaiden sairaalahoito, päivystyskäynnit ja äkillisen hoidon tarve vähenivät 15 %. Sairaalahoidon ja päivystyskäyntien määrä väheni 10 % ja pelkästään päivystyskäyntien määrä väheni 4 %. Asiakkaiden suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista heikkeni vähän. Asiakkaiden määrä, joilla oli mahdollisuus kuntoutua, mutteivat saaneet kuntoutusta pysyi korkeana.

Tutkimuksen tulokset kuvastavat vastuulääkärimallin parantaneen kotihoidon asiakkaiden palveluiden laatua. Jatkotutkimuksena vastuulääkärimallin vaikutus kotihoidon henkilöstön osaamiseen voisi syventää laatunäkökulmaa.