Highway to the LML: Toimintatutkimus psykologisen valmentautumisen kokemuksista naislentopallossa
Westersund, Perttu; Niva, Marjaana (2012)
Westersund, Perttu
Niva, Marjaana
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716662
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kehittää naislentopallojoukkueen urheilijoiden psykologisia taitoja. Näitä pyrimme kehittämään psykologisten menetelmien avulla toimiessamme kevään 2012 joukkueen psykologisina valmentajina. Halusimme opinnäytetyössä tuoda esiin yhden käytännön tapauksen psykologisesta valmentautumisesta ja kehittää lentopalloyhteisössä vallinneita valmennuskäytänteitä.
Tutkimuksemme oli laadullinen tapaustutkimus, jonka toteutimme toimintatutkimuksen keinoin. Tutkimuksessa suunnittelimme, toteutimme ja arvioimme psykologisen valmennuksen ohjelmoinnin naislentopallojoukkueelle. Tämä opinnäytetyö on narratiivinen kuvaelma ohjelman suunnittelu-, toteutus- ja raportointijaksoista. Tutkimuksen kuului 13 pelaajaa ja kolme valmentajaa. Toimintatutkimuksemme aineisto koostui pelaajien teemahaastatteluista ja tutkimuksen aikana kirjoittamistamme päiväkirjamerkinnöistä.
Jaoimme tutkimuksen esivalmistelu-, toteutus- ja raportointijaksoon. Esivalmistelujakson aikana tutkimuksessa toimiva mentorimme sitoutti joukkueen tehtävään ja me syvensimme tietotaitoamme psykologisen valmentautumisen osa-alueelta sekä loimme ensimmäisen version psykologisen valmentautumisen ohjelmoinnista. Toteutusjaksolla lähdimme toteuttamaan luomaamme ohjelmointia valitsemiemme menetelmien avulla urheilijoiden kanssa. Toimimme kentällä urheilijalähtöisesti ja kehitimme ohjelmointia joukkueen tarpeiden mukaan. Aluksi keskityimme kehittämään joukkueen yksilöiden psykologisia suoritustaitoja, joita kehitimme rentoutus- ja mielikuvaharjoittelun sekä tunteiden säätelyn avulla. Puolessa välissä toteutusjaksoa suoritimme arvioinnin, jonka pohjalta koimme tarpeelliseksi siirtää harjoittelun painopistettä ryhmätoiminnan kehittämiseen. Ryhmätoiminnan kehittämisen keskiössä oli joukkueen itseohjautuvuuden, koheesion ja autonomian kehittäminen. Näitä kehitimme erilaisilla ryhmäharjoitteilla. Toteutusjakso päättyi joukkueen nousuun Lentopallon Mestaruusliigaan (LML) kaudelle 2012–2013. Raportointijaksolla keräsimme aineiston urheilijoiden kokemuksista teemahaastattelun avulla sekä analysoimme ja raportoimme aineiston.
Tarkastelimme aineistosta kokemuksia, jotka liittyivät kahteen eri tutkimustehtävään. Tutkimustehtävät koskivat psykologisen valmentautumisen vaikuttavuutta yksilön urheilijana kehittymiseen sekä ryhmätoiminnan tehokkuuteen. Urheilijat kokivat psykologisten suoritustaitojen oppimisen vaikuttaneen positiivisesti harjoitteluun sekä kilpailusuoritukseen. Ryhmätoiminta lisäsi vuorovaikutusta joukkueen sisällä, paransi ryhmähenkeä ja kehitti urheilijoiden omaa ajattelua. Urheilijoiden kokemusten perusteella voimme päätellä, että psykologinen valmentautuminen vaikutti tässä tapaustutkimuksessa positiivisesti urheilijoihin.
Tutkimuksemme oli laadullinen tapaustutkimus, jonka toteutimme toimintatutkimuksen keinoin. Tutkimuksessa suunnittelimme, toteutimme ja arvioimme psykologisen valmennuksen ohjelmoinnin naislentopallojoukkueelle. Tämä opinnäytetyö on narratiivinen kuvaelma ohjelman suunnittelu-, toteutus- ja raportointijaksoista. Tutkimuksen kuului 13 pelaajaa ja kolme valmentajaa. Toimintatutkimuksemme aineisto koostui pelaajien teemahaastatteluista ja tutkimuksen aikana kirjoittamistamme päiväkirjamerkinnöistä.
Jaoimme tutkimuksen esivalmistelu-, toteutus- ja raportointijaksoon. Esivalmistelujakson aikana tutkimuksessa toimiva mentorimme sitoutti joukkueen tehtävään ja me syvensimme tietotaitoamme psykologisen valmentautumisen osa-alueelta sekä loimme ensimmäisen version psykologisen valmentautumisen ohjelmoinnista. Toteutusjaksolla lähdimme toteuttamaan luomaamme ohjelmointia valitsemiemme menetelmien avulla urheilijoiden kanssa. Toimimme kentällä urheilijalähtöisesti ja kehitimme ohjelmointia joukkueen tarpeiden mukaan. Aluksi keskityimme kehittämään joukkueen yksilöiden psykologisia suoritustaitoja, joita kehitimme rentoutus- ja mielikuvaharjoittelun sekä tunteiden säätelyn avulla. Puolessa välissä toteutusjaksoa suoritimme arvioinnin, jonka pohjalta koimme tarpeelliseksi siirtää harjoittelun painopistettä ryhmätoiminnan kehittämiseen. Ryhmätoiminnan kehittämisen keskiössä oli joukkueen itseohjautuvuuden, koheesion ja autonomian kehittäminen. Näitä kehitimme erilaisilla ryhmäharjoitteilla. Toteutusjakso päättyi joukkueen nousuun Lentopallon Mestaruusliigaan (LML) kaudelle 2012–2013. Raportointijaksolla keräsimme aineiston urheilijoiden kokemuksista teemahaastattelun avulla sekä analysoimme ja raportoimme aineiston.
Tarkastelimme aineistosta kokemuksia, jotka liittyivät kahteen eri tutkimustehtävään. Tutkimustehtävät koskivat psykologisen valmentautumisen vaikuttavuutta yksilön urheilijana kehittymiseen sekä ryhmätoiminnan tehokkuuteen. Urheilijat kokivat psykologisten suoritustaitojen oppimisen vaikuttaneen positiivisesti harjoitteluun sekä kilpailusuoritukseen. Ryhmätoiminta lisäsi vuorovaikutusta joukkueen sisällä, paransi ryhmähenkeä ja kehitti urheilijoiden omaa ajattelua. Urheilijoiden kokemusten perusteella voimme päätellä, että psykologinen valmentautuminen vaikutti tässä tapaustutkimuksessa positiivisesti urheilijoihin.