Metsätilan arvonmääritys eri menetelmillä ja tulosten vaikutus sukupolvenvaihdokseen
Lammi, Harri (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Lammi, Harri
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012479
Tiivistelmä
Yleinen kiinnostus metsäsijoittamista kohtaan on lisääntynyt viime aikoina ja sijoittaminen on ammattimaistunut. Metsäsijoitusmarkkinoille on tullut yhä suurempia sijoittajia, jotka haluavat sijoituspäätöstensä tueksi luotettavan arvion sijoituksensa arvosta. Metsänomistajien ikääntyessä sukupolvenvaihdosten määrä lisääntyy voimakkaasti tulevaisuudessa. Hyvällä verosuunnittelulla sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksissa voidaan säästää huomattavia summia.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuria eroja metsätilan arvoon syntyy eri arvonmääritysmenetelmillä ja ovatko erot samansuuntaisia erilaisilla tiloilla. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös erilaisten metsänkäsittelyjen vaikutuksia metsätilan tuottoarvoon. Saatujen tulosten pohjalta haluttiin vielä selvittää, miten eri menetelmillä saadut tulokset vaikuttavat metsätilan sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksiin.
Tutkimus toteutettiin avoimeen metsävaratietoon pohjautuvilla, kahden erilaisen metsätilan puustotiedoilla. Molempien tilojen kaikille kuvioille simuloitiin Hakkuri-ohjelmalla kolme erilaista käsittelyä: alaharvennukseen, yläharvennukseen ja jatkuvaan kasvatukseen perustuvat käsittelyketjut. Näille kaikille vaihtoehdoille laskettiin tuottoarvot, joiden lisäksi molemmille tiloille laskettiin summa- ja kauppa-arvo. Saatujen tulosten pohjalta laskettiin vielä sukupolvenvaihdoksen veroseuraamukset viidelle erilaiselle sukupolvenvaihdostavalle.
Tutkimuksessa todettiin, että eri arvonmääritysmenetelmillä syntyy metsätilan arvoon isoja eroja. Tulosten perusteella huomattiin myös metsätilan kehitysluokkarakenteen vaikuttavan menetelmien välisiin tuloksiin. Paljon päätehakkuukypsiä metsiä sisältävällä tilalla näyttäisi kauppa-arvo antavan selvästi korkeimman käyvän arvon. Kasvatusmetsiä sisältävällä tilalla tuottoarvomenetelmän yläharvennus näyttäisi antavan korkeimman käyvän arvon. Tuottoarvomenetelmien välisessä vertailussa puustoisella tilalla ei menetelmien välillä ollut isoja eroja. Kasvatusmetsiä sisältävällä tilalla jatkuva kasvatus ja yläharvennus näyttäisivät olevan selvästi alaharvennusta kannattavampia. Arvonmääritysmenetelmällä ei ollut kovin suurta merkitystä sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksiin, mutta sukupolvenvaihdoksen toteutustavalla oli erittäin suuri merkitys veroseuraamuksiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuria eroja metsätilan arvoon syntyy eri arvonmääritysmenetelmillä ja ovatko erot samansuuntaisia erilaisilla tiloilla. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös erilaisten metsänkäsittelyjen vaikutuksia metsätilan tuottoarvoon. Saatujen tulosten pohjalta haluttiin vielä selvittää, miten eri menetelmillä saadut tulokset vaikuttavat metsätilan sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksiin.
Tutkimus toteutettiin avoimeen metsävaratietoon pohjautuvilla, kahden erilaisen metsätilan puustotiedoilla. Molempien tilojen kaikille kuvioille simuloitiin Hakkuri-ohjelmalla kolme erilaista käsittelyä: alaharvennukseen, yläharvennukseen ja jatkuvaan kasvatukseen perustuvat käsittelyketjut. Näille kaikille vaihtoehdoille laskettiin tuottoarvot, joiden lisäksi molemmille tiloille laskettiin summa- ja kauppa-arvo. Saatujen tulosten pohjalta laskettiin vielä sukupolvenvaihdoksen veroseuraamukset viidelle erilaiselle sukupolvenvaihdostavalle.
Tutkimuksessa todettiin, että eri arvonmääritysmenetelmillä syntyy metsätilan arvoon isoja eroja. Tulosten perusteella huomattiin myös metsätilan kehitysluokkarakenteen vaikuttavan menetelmien välisiin tuloksiin. Paljon päätehakkuukypsiä metsiä sisältävällä tilalla näyttäisi kauppa-arvo antavan selvästi korkeimman käyvän arvon. Kasvatusmetsiä sisältävällä tilalla tuottoarvomenetelmän yläharvennus näyttäisi antavan korkeimman käyvän arvon. Tuottoarvomenetelmien välisessä vertailussa puustoisella tilalla ei menetelmien välillä ollut isoja eroja. Kasvatusmetsiä sisältävällä tilalla jatkuva kasvatus ja yläharvennus näyttäisivät olevan selvästi alaharvennusta kannattavampia. Arvonmääritysmenetelmällä ei ollut kovin suurta merkitystä sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksiin, mutta sukupolvenvaihdoksen toteutustavalla oli erittäin suuri merkitys veroseuraamuksiin.