Positiivisen luottotiedon merkitys pankille asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, minkälainen merkitys positiivisella luottotiedolla on pankille asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Työssä halutaan myös tietää miksi Suomen Asiakastieto Oy:n kyselyjärjestelmäpalvelu ei ole yleisesti käytössä pankkien kesken. Tutkimuksen toimeksiantajana toimii OmaSp Kankaanpää, mutta tutkimuksen aihe on valittu omasta käytännön kokemuksesta alalta ja mielenkiinnosta aihetta kohtaan. Teoreettinen viitekehys koostuu ylivelkaantumisesta, vastuullisesta luotonannosta, kuluttajaluottojen kyselyjärjestelmästä, positiivisesta luottotietorekisteristä, maksuhäiriömerkinnöistä sekä eri sidosryhmien mielipiteistä näistä aiheista. Tutkimus on tehty laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen, jossa tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla asiantuntijahaastattelun muodossa. Haastateltavina oli viisi eri pankin asiantuntijaa, joilla on kokemusta luoton myöntämisestä, mutta joiden työkokemus, työnkuva sekä sukupuoli erosivat toisistaan. Haastatteluiden tuloksena saatiin selville pankin asiantuntijoiden kattava näkemys positiivisen luottotiedon tärkeydestä, ennen tulevaa rekisteriä ja rekisterin jälkeen asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Työssä saatiin vastaus myös mahdollisista syistä kysytyn järjestelmän puuttumisesta pankkien toiminnassa. Tutkimus korosti myös perinteisten pankkien tärkeyttä ylivelkaantumisen ehkäisemisessä. Havaintoja tukee työn teoria sekä asiantuntijoiden haastatteluista saadut vastaukset.

The objective of the study is to determine the significance of positive credit information for the bank in assessing the customers` creditworthiness. An additional aim was to understand why Suomen Asiakastieto Ltd`s survey system service is not commonly used among banks. The research was commissioned by OmaSp Kankaanpaa, but the topic of the research was selected based on my own practical experience in the field and interest in the topic. The theoretical framework consists of over-indebtedness, responsible lending, positive credit information registers, payment default entries, and the opinions of different interest groups on these topics. The research was carried out using a qualitative research method, in which the research data was collected through a semi-structured thematic interview in the form of an expert interview. The interviewees were five different bank experts with experience in granting credit, but whose work experience, job description, and gender differed. As a result of the interviews, the bank´s experts` comprehensive opinion on the importance of positive credit information was proven before and after the new registry takes effect in assessing the customers` creditworthiness. A response to possible reasons for the lack of system usage in the banks` activities was also in the study. The study also underlined the importance of traditional banks in preventing over-indebtedness. The findings were supported by the theory of work and the answers received from the experts` interviews.