Lastensuojelulaitoksessa asuneiden kokemuksia lastensuojelun sijaishuollosta
Tiainen, Tytti (2021)
Tiainen, Tytti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012480
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla lastensuojelun laitoshoidossa asuneiden kokemuksia lastensuojelun sijaishuollosta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lastensuojelun sijaishuollon kehittämistä varten. Tutkimuskysymykset olivat:
Miten lastensuojelun laitoshoidossa asuneet arvioivat lastensuojelun sijaishuollon toteutumista? Mitkä asiat edesauttavat lastensuojelun sijaishuollon onnistumista?
Mitä asioita tulee kehittää lastensuojelun sijaishuollossa?
Vuonna 2019 lapsia ja nuoria oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle yhteensä 18 928. Tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten hyvinvointi ja elämänkokemukset eroavat merkittävästi verrattuna samanikäisen väestön tilanteeseen. Erot ovat usein nähtävissä sekä ennen että jälkeen lapsen sijoituksen. Lastensuojelun tilasta onkin tehty viime vuosina monia erilaisia selvityksiä. Tutkittua tietoa lastensuojelusta tarvitaan, jotta pystytään suunnittelemaan, toteuttamaan, arvioimaan ja seuraamaan lastensuojelun toimenpiteitä. Vaikka lastensuojelututkimus, joka käsittelee lasten kokemuksia, on lisääntynyt 2010-luvulla, lasten kokemustiedon puute on nähty lastensuojelututkimuksen yhdeksi katvealueeksi.
Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui kuusi lastensuojelun laitoshoidossa asunutta henkilöä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan tutkittavien kokemukset poikkesivat jonkin verran toisistaan. Lähes jokaisella tutkittavalla tuntui olevan ainakin jonkin verran huonoja kokemuksia. Tästä huolimatta arviot sijaishuollon onnistumisesta kallistuivat enemmän positiivisen puolelle. Tutkittavat kokivat lastensuojelulaitoksessa asumisessa olleen paljon hyvääkin ja sen vaikuttaneen heidän elämäänsä. Tästä huolimatta lastensuojelun laitoshoidossa olisi tämän tutkimuksen perusteella paljon kehitettävää.
Miten lastensuojelun laitoshoidossa asuneet arvioivat lastensuojelun sijaishuollon toteutumista? Mitkä asiat edesauttavat lastensuojelun sijaishuollon onnistumista?
Mitä asioita tulee kehittää lastensuojelun sijaishuollossa?
Vuonna 2019 lapsia ja nuoria oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle yhteensä 18 928. Tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten hyvinvointi ja elämänkokemukset eroavat merkittävästi verrattuna samanikäisen väestön tilanteeseen. Erot ovat usein nähtävissä sekä ennen että jälkeen lapsen sijoituksen. Lastensuojelun tilasta onkin tehty viime vuosina monia erilaisia selvityksiä. Tutkittua tietoa lastensuojelusta tarvitaan, jotta pystytään suunnittelemaan, toteuttamaan, arvioimaan ja seuraamaan lastensuojelun toimenpiteitä. Vaikka lastensuojelututkimus, joka käsittelee lasten kokemuksia, on lisääntynyt 2010-luvulla, lasten kokemustiedon puute on nähty lastensuojelututkimuksen yhdeksi katvealueeksi.
Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui kuusi lastensuojelun laitoshoidossa asunutta henkilöä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan tutkittavien kokemukset poikkesivat jonkin verran toisistaan. Lähes jokaisella tutkittavalla tuntui olevan ainakin jonkin verran huonoja kokemuksia. Tästä huolimatta arviot sijaishuollon onnistumisesta kallistuivat enemmän positiivisen puolelle. Tutkittavat kokivat lastensuojelulaitoksessa asumisessa olleen paljon hyvääkin ja sen vaikuttaneen heidän elämäänsä. Tästä huolimatta lastensuojelun laitoshoidossa olisi tämän tutkimuksen perusteella paljon kehitettävää.