Kehityskeskustelulla työhyvinvointia? : Kirjallisuuskatsaus
Suoyrjö, Janina (2021)
Suoyrjö, Janina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052912450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052912450
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli etsiä tietoa siitä, onko kehityskeskusteluilla todettu olevan vaikutusta koettuun työhyvinvointiin sosiaali- ja terveysalalla ja minkälainen kehityskeskustelu tätä parhaiten tukee. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa esimiestyön ja johtamisen tueksi tietoa siitä, minkälaisella kehityskeskustelulla on mahdollista vaikuttaa työntekijöiden koettuun työhyvinvointiin. Tutkimuskysymyksiä olivat 1. Mitä tutkimuksia on tehty kehityskeskustelujen vaikuttavuudesta työhyvinvointiin? 2. Minkälainen kehityskeskustelu tukee sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työhyvinvointia?
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kartoittavana scoping-kirjallisuuskatsauksena, sillä se antaa käsityksen aihealueeseen kohdistuneesta tutkimuksen laadusta, tarkastelun näkökulmasta ja määrästä. Kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa aineistoa pyritään keräämään tutkimuskysymysten kannalta oleellisista tietokannoista sekä lehdistä, artikkeleista ja kirjallisuudesta.
Kirjallisuuskatsauksen yhteenvetona voidaan todeta, että työhyvinvointia ja kehityskeskusteluita on kuvattu eri aineistoissa tarkasti ja ne ovat käsitteinä yleisesti tunnettuja. Mainintoja siitä, että kehityskeskusteluilla on vaikuttavuutta työhyvinvointiin, löytyi kirjallisuudesta useita. Kansainvälisissä julkaisuissa esimies-alaiskeskusteluiden teema on tyypillisesti suoriutumis- ja tavoitesuuntautunut, eikä mainintoja keskusteluiden vaikuttavuudesta työhyvinvointiin sosiaali- ja terveysalalla juurikaan löytynyt. Myös sanojen kääntäminen englanniksi muutti niiden tarkoitusta alkuperäisestä.
Kirjallisuushakuni perusteella en löytänyt kansainvälisistä tietokannoista tutkimuksia tai aineistoa, joka olisi vastannut opinnäytetyöni tutkimuskysymyksiin; minkälaisella kehityskeskustelulla työhyvinvointiin voidaan sosiaali- ja terveysalalla parhaiten vaikuttaa. Kotimaisista julkaisuista löysin muutamia sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkimuksia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiini. Kehityskeskusteluilla on vaikuttavuutta työhyvinvointiin ja parhaiten tätä tukee keskustelu, jolle on asetettu ennalta tietyt laatutekijät, joita ovat muun muassa dialoginen vuorovaikututus, esimies- ja alaistaidot, kehityskehityskeskustelukoulutus, organisaation keskusteluihin osoittamat resurssit sekä ylemmän johdon tuki.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kartoittavana scoping-kirjallisuuskatsauksena, sillä se antaa käsityksen aihealueeseen kohdistuneesta tutkimuksen laadusta, tarkastelun näkökulmasta ja määrästä. Kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa aineistoa pyritään keräämään tutkimuskysymysten kannalta oleellisista tietokannoista sekä lehdistä, artikkeleista ja kirjallisuudesta.
Kirjallisuuskatsauksen yhteenvetona voidaan todeta, että työhyvinvointia ja kehityskeskusteluita on kuvattu eri aineistoissa tarkasti ja ne ovat käsitteinä yleisesti tunnettuja. Mainintoja siitä, että kehityskeskusteluilla on vaikuttavuutta työhyvinvointiin, löytyi kirjallisuudesta useita. Kansainvälisissä julkaisuissa esimies-alaiskeskusteluiden teema on tyypillisesti suoriutumis- ja tavoitesuuntautunut, eikä mainintoja keskusteluiden vaikuttavuudesta työhyvinvointiin sosiaali- ja terveysalalla juurikaan löytynyt. Myös sanojen kääntäminen englanniksi muutti niiden tarkoitusta alkuperäisestä.
Kirjallisuushakuni perusteella en löytänyt kansainvälisistä tietokannoista tutkimuksia tai aineistoa, joka olisi vastannut opinnäytetyöni tutkimuskysymyksiin; minkälaisella kehityskeskustelulla työhyvinvointiin voidaan sosiaali- ja terveysalalla parhaiten vaikuttaa. Kotimaisista julkaisuista löysin muutamia sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkimuksia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiini. Kehityskeskusteluilla on vaikuttavuutta työhyvinvointiin ja parhaiten tätä tukee keskustelu, jolle on asetettu ennalta tietyt laatutekijät, joita ovat muun muassa dialoginen vuorovaikututus, esimies- ja alaistaidot, kehityskehityskeskustelukoulutus, organisaation keskusteluihin osoittamat resurssit sekä ylemmän johdon tuki.