Laulupedagogien työuupumus

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan laulupedagogien työuupumusta kokonaisvaltaisesti ja yksilön ainutkertaisena kokemuksena. Vaikka työuupumuksesta on kirjoitettu paljon, laulupedagogien työuupumuksesta ei löydy tutkimustietoa. Opinnäytetyössä selvitetään, mitkä syyt ovat johtaneet laulupedagogien työuupumukseen, miten työuupumus on kehittynyt, löytyykö sairastuneilta yhteisiä tekijöitä, millaisia vaikutuksia uupumuksella on ollut muun muassa instrumenttiin ja ammatti-identiteettiin, miten uupumus on oireillut, miten uupumukselta olisi voitu välttyä ja miten uupumuksesta on selvitty. Työn keskeisiä käsitteitä ovat laulupedagogi ja työuupumus.

Opinnäytetyön tutkimusstrategiana toimi kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastatteluja oli seitsemän. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Kuormittavat tekijät jaetaan opinnäytetyössä työhön liittyviin ja sisäisiin kuormitustekijöihin. Haastatteluiden perusteella työhön liittyviin tekijöihin lukeutuvat työn katkonaisuus ja pirstaleisuus, työyhteisö tai sen puute sekä turvattomuus, arvostuksen ja tuen puute. Lisäksi vaativa ihmissuhdetyö sekä intohimoinen suhtautuminen työhön lukeutuvat haastattelujen perusteella kuormittaviin tekijöihin. Tuntiopettajina toimivat kohtaavat työhön liittyviä kuormitustekijöitä enemmän kuin viranhaltijat. Kuormittumista aiheuttavat myös ihmisen sisältä tulevat erilaiset ajattelu- ja toimintamallit. Haastatteluiden perusteella uupumus oireilee fyysisesti, psyykkisesti ja psykosomaattisesti. Uupumus vaikuttaa instrumentin hallintaan jonkun verran, mutta sen yhteys uupumukseen ymmärretään yleensä vasta myöhemmin. Ammatti-identiteetin heikkenemistä kokee suurin osa. Suhde työhön muuttuu vain osalla. Laulupedagogien työuupumusta leimaa vahvasti häpeä ja leimautumisen pelko. Monet kaipaavat apua työpaikalta, koulutukselta sekä työnohjauksesta jotta uupumukselta voisi välttyä. Toipuminen on pitkä prosessi, joka jatkuu monella lopun elämää.

Opinnäytetyön avulla pyritään antamaan tietoa aiheesta, avaamaan keskustelua, muuttamaan asenteita, poistamaan häpeää ja antamaan vertaistukea. Työn tuloksia voidaan hyödyntää niin musiikin koulutuksessa kuin esimiestyössä.

The thesis examines the professional exhaustion of voice pedagogues generally and as a unique experience of individuals. Although a lot has been written about work exhaustion, there is no research data on the work exhaustion of vocal pedagogues. The thesis examines the causes of their exhaustion, the evolution of the condition, the common characteristics among sufferers, the effect on their instrument and professional identity, the symptoms, prevention, and recuperation.

The research employs a qualitative research method. The material was collected through seven semi-structured thematic interviews. The analysis was carried out using data-driven content analysis.

In this thesis, the triggering factors are divided into work-related and internal ones. According to the interviews, work-related factors include the interruption and fragmentation of work, the work community or the lack of it, insecurity, the lack of appreciation and support, demanding interpersonal work and a passionate attitude towards it. The study revealed that work-related triggering factors affect part-time teachers more than full-time teachers with a permanent contract. Internal triggering factors include individual behavioral and thinking patterns. According to the interviewees, the symptoms of exhaustion were physical, psychological, and psychosomatic. Exhaustion affects the control of the instrument somewhat, but its connection to exhaustion was usually not understood until later. Most interviewees had experienced weakening of professional identity, but only some of them reported changes in their relationship with work. Voice pedagogues mentioned that exhaustion was strongly characterized by shame and fear of stigma. To avoid exhaustion, they would have needed more information during their own music studies as well as support from the employer. Recovery is a long process that will continue for the rest of their lives.

The thesis provides information on the topic and aims to promote discussion on the topic, change attitudes, remove shame and stigma, and provide support. The results of the work can be utilized both in music education and in managerial work.