Etäjohtaminen COVID-19-pandemian aikana
Rautiainen, Remi (2021)
Rautiainen, Remi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112730
Tiivistelmä
Koronapandemia on muuttanut työelämää huomattavasti vuosien 2020–2021 aikana. Lyhyessä ajassa kevään 2020 aikana yli miljoona suomalaista siirtyi toimistolta kotiin COVID-19 viruksen aiheuttamien turvallisuusriskien vuoksi. Työskentelyn tulisi jatkua kotona mahdollisimman sujuvasti myös muuttuvan tilanteen aikana ja se sisältää myös esimiesten työn siirtymisen kotiin ja etäältä henkilöstön ohjaamisen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia etäjohtamista, sen historiaa, miten se on otettu käyttöön ja miten etäjohtamisen käyttöönotto on muuttanut henkilöstön johtamista, kun huomattava osa työstä täytyy suorittaa etätyönä koronaviruspandemian aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa on mukana teoreettinen viitekehys. Tämä sisältää esimiestyön, etätyöskentelyn sekä koronaviruksen käsitteet, tarkoituksena selventää näitä lukijalle. Etätyöhön siirtymistä koronapandemian alussa on myös tutkittu ja sen eri osa-alueita, kuten työn siirtymisen onnistuminen, mitä muutoksia organisaatiossa tapahtui sekä kuinka hyvin työnantajat tukivat esimiehiä.
Laadulliset henkilöhaastattelut olivat osana opinnäytetyön teoriaosuutta tietoja kerätessä. Haastattelut toteutettiin anonyymeina ja etänä koronan turvallisuusriskien takia ja haastateltavien turvallisuuden takaamisen heidän työnantajiltaan. Haastatteluiden päämäärä oli saada perustietoa haastateltavan työnkuvasta, työhistoriasta, organisaatiosta koronaaikana, mitä muutoksia työnantaja toteutti etätyön alettua ja kuinka hyvin työnantajat ovat tukeneet esimiehiä.
Tutkimustuloksina voidaan nähdä, että etäjohtaminen on huomattavasti henkisesti vaativampaa esimieheltä johdettavien työhyvinvoinnin ja työsuorituksen takaamiseksi. Työnantajat olivat toteuttaneet joitain muutoksia käytännöissä ja työtavoissa, mutta nämä vahvasti vaihtelivat yrityskohtaisesti ja työnantajan velvollisuuksien täyttäminen voidaan nähdä osittain puutteellisena haastatteluiden ja tutkimuksen perusteella.
Tutkimuksen tuloksen tulisi mieluiten olla hyödyllinen sitä koskevalle yleisölle, joita ovat tässä tapauksessa esimiehet sekä johdettavat työntekijät. Täten opinnäytetyössä on osana kehitysehdotukset osio, joka sisältää työnantajille ehdotuksia koulutuksien, työyhteisöllisyyden sekä käytäntöjen muuttamisesta tai käyttöönotosta. Jokainen yritys on uniikki, joten itse ehdotuksien käyttöönotto parhaalla tavalla on jokaisen työnantajan itse päätettävissä, sillä yleistyksiä on vaikea tehdä vaihtuvien tehtävien ja yrityksien tilanteiden tai tarpeiden takia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia etäjohtamista, sen historiaa, miten se on otettu käyttöön ja miten etäjohtamisen käyttöönotto on muuttanut henkilöstön johtamista, kun huomattava osa työstä täytyy suorittaa etätyönä koronaviruspandemian aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa on mukana teoreettinen viitekehys. Tämä sisältää esimiestyön, etätyöskentelyn sekä koronaviruksen käsitteet, tarkoituksena selventää näitä lukijalle. Etätyöhön siirtymistä koronapandemian alussa on myös tutkittu ja sen eri osa-alueita, kuten työn siirtymisen onnistuminen, mitä muutoksia organisaatiossa tapahtui sekä kuinka hyvin työnantajat tukivat esimiehiä.
Laadulliset henkilöhaastattelut olivat osana opinnäytetyön teoriaosuutta tietoja kerätessä. Haastattelut toteutettiin anonyymeina ja etänä koronan turvallisuusriskien takia ja haastateltavien turvallisuuden takaamisen heidän työnantajiltaan. Haastatteluiden päämäärä oli saada perustietoa haastateltavan työnkuvasta, työhistoriasta, organisaatiosta koronaaikana, mitä muutoksia työnantaja toteutti etätyön alettua ja kuinka hyvin työnantajat ovat tukeneet esimiehiä.
Tutkimustuloksina voidaan nähdä, että etäjohtaminen on huomattavasti henkisesti vaativampaa esimieheltä johdettavien työhyvinvoinnin ja työsuorituksen takaamiseksi. Työnantajat olivat toteuttaneet joitain muutoksia käytännöissä ja työtavoissa, mutta nämä vahvasti vaihtelivat yrityskohtaisesti ja työnantajan velvollisuuksien täyttäminen voidaan nähdä osittain puutteellisena haastatteluiden ja tutkimuksen perusteella.
Tutkimuksen tuloksen tulisi mieluiten olla hyödyllinen sitä koskevalle yleisölle, joita ovat tässä tapauksessa esimiehet sekä johdettavat työntekijät. Täten opinnäytetyössä on osana kehitysehdotukset osio, joka sisältää työnantajille ehdotuksia koulutuksien, työyhteisöllisyyden sekä käytäntöjen muuttamisesta tai käyttöönotosta. Jokainen yritys on uniikki, joten itse ehdotuksien käyttöönotto parhaalla tavalla on jokaisen työnantajan itse päätettävissä, sillä yleistyksiä on vaikea tehdä vaihtuvien tehtävien ja yrityksien tilanteiden tai tarpeiden takia.