Rivitalon energiatehokkuuden parantaminen
Laitala, Iidaliina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112967
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112967
Tiivistelmä
Euroopan unionin alueella noin 40 prosenttia energiankulutuksesta kohdistuu rakennuksiin. Rakennuksien lämmittämisestä aiheutuvat 36 prosentin hiilidioksidipäästöt EU:n alueella, minkä vuoksi Euroopan unionin asettaman energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena onkin pienentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. Energiankulutuksen tavoitteeksi on asetettu 32,5 prosenttia vuodelle 2030.
Opinnäytetyössä perehdyttiin luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä koskeviin energiatehokkuus-vaatimuksiin. Tarkoituksena oli selvittää rakenne- ja rakennusosakohtaiset U-arvovaatimukset korjattaville rakenteille syksyllä 2020 sijoittajan omistukseen siirtyneelle rivitaloyhtiölle. Rivitalo on tarkoitettu vuokra-asumiseen. Sähkölämmitteinen rivitalo on rakennettu vuonna 1998, eikä edellinen omistaja ollut juurikaan huolehtinut rakennuksen kunnossapidosta. Lisäksi tavoitteena oli pohtia rivitalon rakenteille- ja rakennusosille kannattavia korjaustoimenpiteitä rakennuksen kuntoa ja energiatehokkuutta ajatellen. Korjauksien suunnittelussa käytettiin apuna kuntotarkastusraporttia.
Työssä selvitettiin ensin U-arvot olemassa oleville rakenteille ja rakennusosille, minkä pohjalta saatiin laskettua rakennuksen energiankulutus ennen korjauksia. Laskelmien jälkeen tarkasteltiin rivitalon korjaustarpeessa olevia rakenteita ja rakennusosia. Korjauskohteeksi valikoituneille rakenteille ja rakennusosille selvitettiin korjaukset, jonka avulla päästään energiatehokkuusvaatimuksien mukaiselle tasolle.
Opinnäytetyössä todettiin, että suurimmat hyödyt energiankulutukseen saadaan yläpohjan lisä-eristyksellä ja ikkunoiden vaihtamisella sekä rakenneliittymien oikeanlaisella tiivistyksellä. Työssä esitettiin remontissa eri korjaustavoilla saatavat energia- ja kustannussäästöt korjaustapakohtaisesti sekä laskettiin takaisinmaksuaika tehdyille korjauksille. Koska rakennuksesta on pidettävä huolta koko rakennuksen elinkaaren ajan, pohdittiin myös väistämättä eteen tulevia korjauksia, joiden avulla voidaan entisestään parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.
Koska uusiutuvaa energiaa halutaan hyödyntää rakennuksien lämmityksessä tulevaisuudessa yhä enemmän, työssä tarkasteltiin vaihtoehtoja uusiutuvan energian hyödyntämiseen rivitalon lämmityksessä. Sopivimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui ilmailmalämpöpumpun asentaminen sähkölattialämmityksen rinnalle. Todellisuudessa sijoittajan ei kuitenkaan kannata tehdä muutoksia lämmitysjärjestelmiin, sillä vuokralaiset kustantavat itse lämmityksestä ja käyttövedestä aiheutuvat kulut.
Opinnäytetyössä perehdyttiin luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä koskeviin energiatehokkuus-vaatimuksiin. Tarkoituksena oli selvittää rakenne- ja rakennusosakohtaiset U-arvovaatimukset korjattaville rakenteille syksyllä 2020 sijoittajan omistukseen siirtyneelle rivitaloyhtiölle. Rivitalo on tarkoitettu vuokra-asumiseen. Sähkölämmitteinen rivitalo on rakennettu vuonna 1998, eikä edellinen omistaja ollut juurikaan huolehtinut rakennuksen kunnossapidosta. Lisäksi tavoitteena oli pohtia rivitalon rakenteille- ja rakennusosille kannattavia korjaustoimenpiteitä rakennuksen kuntoa ja energiatehokkuutta ajatellen. Korjauksien suunnittelussa käytettiin apuna kuntotarkastusraporttia.
Työssä selvitettiin ensin U-arvot olemassa oleville rakenteille ja rakennusosille, minkä pohjalta saatiin laskettua rakennuksen energiankulutus ennen korjauksia. Laskelmien jälkeen tarkasteltiin rivitalon korjaustarpeessa olevia rakenteita ja rakennusosia. Korjauskohteeksi valikoituneille rakenteille ja rakennusosille selvitettiin korjaukset, jonka avulla päästään energiatehokkuusvaatimuksien mukaiselle tasolle.
Opinnäytetyössä todettiin, että suurimmat hyödyt energiankulutukseen saadaan yläpohjan lisä-eristyksellä ja ikkunoiden vaihtamisella sekä rakenneliittymien oikeanlaisella tiivistyksellä. Työssä esitettiin remontissa eri korjaustavoilla saatavat energia- ja kustannussäästöt korjaustapakohtaisesti sekä laskettiin takaisinmaksuaika tehdyille korjauksille. Koska rakennuksesta on pidettävä huolta koko rakennuksen elinkaaren ajan, pohdittiin myös väistämättä eteen tulevia korjauksia, joiden avulla voidaan entisestään parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.
Koska uusiutuvaa energiaa halutaan hyödyntää rakennuksien lämmityksessä tulevaisuudessa yhä enemmän, työssä tarkasteltiin vaihtoehtoja uusiutuvan energian hyödyntämiseen rivitalon lämmityksessä. Sopivimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui ilmailmalämpöpumpun asentaminen sähkölattialämmityksen rinnalle. Todellisuudessa sijoittajan ei kuitenkaan kannata tehdä muutoksia lämmitysjärjestelmiin, sillä vuokralaiset kustantavat itse lämmityksestä ja käyttövedestä aiheutuvat kulut.