Perhetyö Oulunkylän vastaanottolaitoksessa– Työntekijöiden näkökulma lasten osallisuudesta
Nuri, Nasir (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112820
Tiivistelmä
Lasten osallisuuteen kiinnitetään tänä päivänä yhä enemmän huomiota. Osallisuutta pyritään tukemaan kaikilla lapsen elämän alueilla, myös lastensuojelun perhetyössä.
Osallisuuden teoreettista taustaa on kehitetty monella taholla. Osallisuuden portaat kuvaavat hyvin osallisuuden toteutumisen astetta. Osallisuuden portaat kehitettiin ensin lähinnä aikuisväestöä ajatellen, mutta myöhemmin myös lasten osallisuutta kuvaamaan.
Perhetyön muodot ja toteutus perustuvat myös teorioihin. Tutkimus on toteutettu Oulunkylän vastaanottolaitoksessa.
Tutkimuksen tarkoitus on tuoda esiin Oulunkylän vastaanottolaitoksen työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia lapsen osallisuudesta laitoksen tehtävässä perhetyössä. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen osallisuuden toteutumiseen ja toimintamalleihin sekä kehittämistarpeisiin. Tutkimuskysymyksenä on: Minkälaisia ovat työntekijöiden näkemykset siitä, miten lasten osallisuutta voidaan vahvistaa Oulunkylän vastaanottokeskuksen perhetyössä?
Aineiston hankinnan menetelmänä käytetään yksilöhaastatteluna toteutettavaa teemahaastattelua ja aineiston analyysimenetelmänä teemoittelua, joka perustuu haastatteluteemoihin. Haastateltavat ovat Oulunkylän vastaanottolaitoksen ohjaajia.
Tulosten perusteella ohjaajilla on hyvä teoreettinen osaaminen lapsen osallistamisesta perhetyössä. Lapsen osallisuuden näkökulmasta ohjaajat näkivät vaikuttamisen merkittävimmäksi tekijäksi osallisuuden määritelmässä. Lapsi tulisi osallistaa automaattisesti itseään koskevien asioiden käsittelemiseen.
Käytännön työssä osallistaminen ei kuitenkaan toteudu toivotulla tavalla. Haasteena ovat erityisesti aika ja henkilöstöresurssit. Lapsen osallisuutta tulee kuitenkin tukea ja kehittää. Kehittämisen keinoina ohjaajat esittivät muun muassa työn resurssoinnin, mutta myös perhetyön menetelmien ja toteutuskontekstien monipuolistamisen. Esimerkiksi toiminnallisten menetelmien tai kotona tehtävän perhetyön mahdollistamisen. Lapsen osallisuutta voitaisiin vahvistaa myös lisäämällä lasten ja vanhempien kanssa yhdessä järjestettäviä tapaamisia ja ottamalla lapsi aktiivisesti mukaan itseään koskevien asioiden käsittelyyn.
Tutkimuksessa on noudatettu tutkimuseettisiä periaatteita. Tutkimuksen luotettavuus perustuu luotettaviin lähteisiin ja tutkimuseettiseen rehellisyyteen. Jatkotutkimusaiheina voisi tarkastella lapsen osallisuutta pitkäaikaislaitoksissa ja sijaisperheissä.
Osallisuuden teoreettista taustaa on kehitetty monella taholla. Osallisuuden portaat kuvaavat hyvin osallisuuden toteutumisen astetta. Osallisuuden portaat kehitettiin ensin lähinnä aikuisväestöä ajatellen, mutta myöhemmin myös lasten osallisuutta kuvaamaan.
Perhetyön muodot ja toteutus perustuvat myös teorioihin. Tutkimus on toteutettu Oulunkylän vastaanottolaitoksessa.
Tutkimuksen tarkoitus on tuoda esiin Oulunkylän vastaanottolaitoksen työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia lapsen osallisuudesta laitoksen tehtävässä perhetyössä. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen osallisuuden toteutumiseen ja toimintamalleihin sekä kehittämistarpeisiin. Tutkimuskysymyksenä on: Minkälaisia ovat työntekijöiden näkemykset siitä, miten lasten osallisuutta voidaan vahvistaa Oulunkylän vastaanottokeskuksen perhetyössä?
Aineiston hankinnan menetelmänä käytetään yksilöhaastatteluna toteutettavaa teemahaastattelua ja aineiston analyysimenetelmänä teemoittelua, joka perustuu haastatteluteemoihin. Haastateltavat ovat Oulunkylän vastaanottolaitoksen ohjaajia.
Tulosten perusteella ohjaajilla on hyvä teoreettinen osaaminen lapsen osallistamisesta perhetyössä. Lapsen osallisuuden näkökulmasta ohjaajat näkivät vaikuttamisen merkittävimmäksi tekijäksi osallisuuden määritelmässä. Lapsi tulisi osallistaa automaattisesti itseään koskevien asioiden käsittelemiseen.
Käytännön työssä osallistaminen ei kuitenkaan toteudu toivotulla tavalla. Haasteena ovat erityisesti aika ja henkilöstöresurssit. Lapsen osallisuutta tulee kuitenkin tukea ja kehittää. Kehittämisen keinoina ohjaajat esittivät muun muassa työn resurssoinnin, mutta myös perhetyön menetelmien ja toteutuskontekstien monipuolistamisen. Esimerkiksi toiminnallisten menetelmien tai kotona tehtävän perhetyön mahdollistamisen. Lapsen osallisuutta voitaisiin vahvistaa myös lisäämällä lasten ja vanhempien kanssa yhdessä järjestettäviä tapaamisia ja ottamalla lapsi aktiivisesti mukaan itseään koskevien asioiden käsittelyyn.
Tutkimuksessa on noudatettu tutkimuseettisiä periaatteita. Tutkimuksen luotettavuus perustuu luotettaviin lähteisiin ja tutkimuseettiseen rehellisyyteen. Jatkotutkimusaiheina voisi tarkastella lapsen osallisuutta pitkäaikaislaitoksissa ja sijaisperheissä.