Plektrasoittajan työkalupakki melodiasoittoon
Kalliopuska, Heikki (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113069
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kitaristin plektrakäden tekniikkaa ja vastataan plektrankäytön haasteisiin. Tutkimuksen kautta pyritään vastaamaan yhteen plektratekniikan perustavanlaatuisimmista kysymyksistä: miksi kieleltä toiselle siirtyminen yksiäänisen melodialinjan soitossa on niin hankalaa? Tavoitteena on teorian ja soveltavan osuuden kautta lisätä kitaristien tietämystä aikaisemmin vähemmän tiedostetuista plektratekniikan osa-alueista. Plektratekniikkaa harjoitteleva kitaristi voi käyttää soveltavan osuuden harjoituksia itseopiskelunsa tukena. Tutkimuksen tavoite on myös lisätä kitaransoiton opettajien pedagogista osaamista.
Tietoperustana toimii alan kirjallisuus sekä internetistä löytyvät teksti- ja videomuotoiset opetusmateriaalit. Ensimmäisessä osassa (luku 2) perehdytään plektratekniikan yleisesti tunnettuihin perusasioihin, joihin liittyvää lähdeaineistoa käytetään laajasti. Toisessa osassa (luku 3) syvennytään plektratekniikan vähemmän tunnettuihin lähestymistapoihin, jotka liittyvät plektran asentoon. Viimeisessä osassa (luku 4) tietoperustan pohjalta tehtyjä havaintoja sovelletaan käytännön soittotilanteisiin ja harjoitteluun sopiviksi ohjeiksi. Sovellettavana materiaalina toimivat omat transkriptiot eri tyylilajeja edustavista kitarasooloista.
Tutkimus antaa vastauksia nopean yksiäänisen melodialinjan soittoon liittyviin kysymyksiin. Plektrakäden asentoon ja liikkeisiin liittyviä erityispiirteitä tutkimalla saadaan lisättyä kokonaisvaltaista ymmärrystä plektran käytöstä ja sen käytön opettamisesta. Tutkimuksessa käy ilmi, että plektran ja käden asento suhteessa kitaran kielten muodostamaan tasoon tuottaa erilaisia liikkeitä, joiden oikeilla valinnoilla nopean yksiäänisen melodialinjan soitto helpottuu. Tutkimus rajautuu niin, ettei se käsittele kaikkia plektrakäden parametreja, vaan esittelee syvällisemmän plektratekniikan perusteet.
Plektratekniikasta on tehty vain vähän tutkimusta. Tämän tutkimuksen pohjalta jatkotutkimuksen laatiminen olisi perusteltua. Jatkotutkimuksen lähdeaineistoa ja tutkimusmenetelmiä laajentamalla ymmärrystä plektratekniikasta kasvatetaan entisestään.
Tietoperustana toimii alan kirjallisuus sekä internetistä löytyvät teksti- ja videomuotoiset opetusmateriaalit. Ensimmäisessä osassa (luku 2) perehdytään plektratekniikan yleisesti tunnettuihin perusasioihin, joihin liittyvää lähdeaineistoa käytetään laajasti. Toisessa osassa (luku 3) syvennytään plektratekniikan vähemmän tunnettuihin lähestymistapoihin, jotka liittyvät plektran asentoon. Viimeisessä osassa (luku 4) tietoperustan pohjalta tehtyjä havaintoja sovelletaan käytännön soittotilanteisiin ja harjoitteluun sopiviksi ohjeiksi. Sovellettavana materiaalina toimivat omat transkriptiot eri tyylilajeja edustavista kitarasooloista.
Tutkimus antaa vastauksia nopean yksiäänisen melodialinjan soittoon liittyviin kysymyksiin. Plektrakäden asentoon ja liikkeisiin liittyviä erityispiirteitä tutkimalla saadaan lisättyä kokonaisvaltaista ymmärrystä plektran käytöstä ja sen käytön opettamisesta. Tutkimuksessa käy ilmi, että plektran ja käden asento suhteessa kitaran kielten muodostamaan tasoon tuottaa erilaisia liikkeitä, joiden oikeilla valinnoilla nopean yksiäänisen melodialinjan soitto helpottuu. Tutkimus rajautuu niin, ettei se käsittele kaikkia plektrakäden parametreja, vaan esittelee syvällisemmän plektratekniikan perusteet.
Plektratekniikasta on tehty vain vähän tutkimusta. Tämän tutkimuksen pohjalta jatkotutkimuksen laatiminen olisi perusteltua. Jatkotutkimuksen lähdeaineistoa ja tutkimusmenetelmiä laajentamalla ymmärrystä plektratekniikasta kasvatetaan entisestään.