Yksilö yhteisössä – kun ikääntyneen koti ei rajaudu vain asuntoon
Piippo, Sara (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113097
Tiivistelmä
Ikääntyvien määrä kasvaa jatkuvasti. Tähän syinä ovat syntyvyyden lasku ja elinajanodotteen pidentyminen. Huomattava osa ikääntyvistä asuu kaupunkialueilla ja ennusteiden mukaan määrät ovat vain kasvussa. Uusia monipuolisia asumisvaihtoehtoja tarvitaan.
Moni ikääntyneistä asuu yksin yhä vanhempana. Kasvava kotihoidon määrä tukee ajatusta omassa kodissa asumisesta mahdollisimman pitkään. Kuitenkin moni ikääntynyt tuntee yksinäisyyttä ainakin osan ajastaan. Yksinäisyyden tunne on yleisempää yksinasuvien keskuudessa. Yhteisöllisempi asuminen voisi olla yksi vaihtoehto yksinäisyyden ehkäisemiseksi.
Fyysisen ympäristön tulee tukea ikääntyvän vanhenemista ja mahdollinen kunnon huonontuminen on hyvä ottaa asuntosuunnittelussa huomioon. Kuitenkin fyysisen ympäristön lisäksi on hyvä jo suunnitteluvaiheessa miettiä kuinka ikääntyvien yhteisöllisyyttä ja muiden kanssa vuorovaikutusta voidaan suunnittelun keinoin tukea. Työssä pyritäänkin tutkimaan, kuinka asuntoarkkitehtuurilla voidaan tukea vuorovaikutusta muiden kanssa ja näin yhteisöllisyyden mahdollistamista ikääntyneiden itsenäisessä asumisessa.
Työssä tutkitaan ensin puolijulkisten ja puoliyksityisten tilojen kautta yhteisöllisyyden mahdollistamista erityisesti ikääntyneen näkökulmasta ja työn lopussa esitellään ja analysoidaan erilaisia kohteita, joissa yhteisöllisyys toteutuu eri tavoin.
Moni ikääntyneistä asuu yksin yhä vanhempana. Kasvava kotihoidon määrä tukee ajatusta omassa kodissa asumisesta mahdollisimman pitkään. Kuitenkin moni ikääntynyt tuntee yksinäisyyttä ainakin osan ajastaan. Yksinäisyyden tunne on yleisempää yksinasuvien keskuudessa. Yhteisöllisempi asuminen voisi olla yksi vaihtoehto yksinäisyyden ehkäisemiseksi.
Fyysisen ympäristön tulee tukea ikääntyvän vanhenemista ja mahdollinen kunnon huonontuminen on hyvä ottaa asuntosuunnittelussa huomioon. Kuitenkin fyysisen ympäristön lisäksi on hyvä jo suunnitteluvaiheessa miettiä kuinka ikääntyvien yhteisöllisyyttä ja muiden kanssa vuorovaikutusta voidaan suunnittelun keinoin tukea. Työssä pyritäänkin tutkimaan, kuinka asuntoarkkitehtuurilla voidaan tukea vuorovaikutusta muiden kanssa ja näin yhteisöllisyyden mahdollistamista ikääntyneiden itsenäisessä asumisessa.
Työssä tutkitaan ensin puolijulkisten ja puoliyksityisten tilojen kautta yhteisöllisyyden mahdollistamista erityisesti ikääntyneen näkökulmasta ja työn lopussa esitellään ja analysoidaan erilaisia kohteita, joissa yhteisöllisyys toteutuu eri tavoin.