Suunnitteluryhmä Karrak Oy:n suunnitteluprosessin kehittäminen eri toteutusmuodoissa
Komulainen, Vesa (2021)
Komulainen, Vesa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113301
Tiivistelmä
Yksityisen sektorin korjaushankkeita on perinteisesti tehty kokonaisurakkatoteutuksella, jossa rakennusurakka kilpailutetaan tilaajan teettämien suunnitelmien pohjalta. Tarjoukset laaditaan vastaamaan tarjouspyyntöä, ja urakoitsijaksi valikoituu useimmiten halvin tarjoaja. Perinteisten urakkamuotojen ongelmana on monesti kustannusten ylittyminen. Tutkittavana olleessa yhteistoiminnallisessa korjaushankkeessa urakoitsijat kilpailutetaan mukaan jo luonnossuunnitteluvaiheeseen. Urakoitsija antaa kehitysideoita suunnitteluun, joiden tarkoitus on parantaa suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyötä ja täten minimoida yllättävien kustannusten syntyminen. Tässä opinnäytetyössä kyseisestä suunnittelun kehitysvaiheesta käytetään nimitystä YTT-prosessi.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Suunnitteluryhmä Karrak Oy:n käyttämän yhteistoiminnallisen suunnitteluprosessin hankinnan ominaisuuksia verrattuna perinteisen RT-kortin (Taloyhtiön korjaushankkeen kulku) mukaisen taloyhtiökorjaushankkeen rakennuttamiseen ja suunnitteluun. Tarkoitus oli saada menetelmästä helpommin ymmärrettävä sekä kehittää ja vakioida tilaajayrityksen toimintaa yhteistoimintaurakoissa. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä oli aineistolähtöinen kirjallisuuskatsaus, jota tukee haastatteluosuus. Haastatteluissa haastateltiin tilaajayrityksen omia työntekijöitä sekä YTT-mallia työssään hyödyntäneitä rakennusalan ammattilaisia. Opinnäytetyössä tuotettiin prosessikuvaus arkkitehtisuunnitteluun YTT-näkökulmasta. Raporttiosuus rajautui käsittelemään korjaushankkeen suunnitteluvaihetta rakennuttajan näkökulmasta.
Haastatteluiden ja kirjallisuuskatsauksen tuloksena voitiin todeta, että vaikka YTT-mallin toteuttamisesta löytyy kehityskohteita, menetelmässä on potentiaalia. Urakoitsijan tullessa mukaan suunnitteluprosessiin varhaisessa vaiheessa suunnitteluratkaisuissa saatiin hyödynnettyä urakoitsijan tietotaito. Samalla tilaaja sai suunnitteluprosessin aikana huomattavan varhain tietoa projektin kustannuksista sekä aikataulusta. Johtopäätöksinä todettiin, ettei perinteinen kokonaisurakka ole urakoitsijaa kannustavin vaihtoehto parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Tutkimusten mukaan yhteistoimintaurakoille on jatkossa kasvava kysyntä rakennusalalla.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Suunnitteluryhmä Karrak Oy:n käyttämän yhteistoiminnallisen suunnitteluprosessin hankinnan ominaisuuksia verrattuna perinteisen RT-kortin (Taloyhtiön korjaushankkeen kulku) mukaisen taloyhtiökorjaushankkeen rakennuttamiseen ja suunnitteluun. Tarkoitus oli saada menetelmästä helpommin ymmärrettävä sekä kehittää ja vakioida tilaajayrityksen toimintaa yhteistoimintaurakoissa. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä oli aineistolähtöinen kirjallisuuskatsaus, jota tukee haastatteluosuus. Haastatteluissa haastateltiin tilaajayrityksen omia työntekijöitä sekä YTT-mallia työssään hyödyntäneitä rakennusalan ammattilaisia. Opinnäytetyössä tuotettiin prosessikuvaus arkkitehtisuunnitteluun YTT-näkökulmasta. Raporttiosuus rajautui käsittelemään korjaushankkeen suunnitteluvaihetta rakennuttajan näkökulmasta.
Haastatteluiden ja kirjallisuuskatsauksen tuloksena voitiin todeta, että vaikka YTT-mallin toteuttamisesta löytyy kehityskohteita, menetelmässä on potentiaalia. Urakoitsijan tullessa mukaan suunnitteluprosessiin varhaisessa vaiheessa suunnitteluratkaisuissa saatiin hyödynnettyä urakoitsijan tietotaito. Samalla tilaaja sai suunnitteluprosessin aikana huomattavan varhain tietoa projektin kustannuksista sekä aikataulusta. Johtopäätöksinä todettiin, ettei perinteinen kokonaisurakka ole urakoitsijaa kannustavin vaihtoehto parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Tutkimusten mukaan yhteistoimintaurakoille on jatkossa kasvava kysyntä rakennusalalla.