Rakenteellinen epätasa-arvo päätöksenteossa ja siitä aiheutuvat riskit organisaatiolle
Räihä, Linda (2021)
Räihä, Linda
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112871
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112871
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin eri alojen päättävissä asemissa olevien naisten ja miesten kokemuksia ja käsityksiä päätöksentekoon liittyvästä tasa-arvosta. Työssä hankittiin tietoa organisaation rakenteissa olevasta, vaikeasti tunnistettavasta epätasa-arvoisesta päätöksenteosta sekä tunnistettiin ja analysoitiin siihen liittyviä riskejä. Työ toteutettiin Työterveyslaitokselle, ja tuloksia käytetään työelämän koulutus- ja kehitystarkoituksiin.
Työ pohjautuu tutkimushaastatteluiden lisäksi akateemiseen lähdekirjallisuuteen, tilastoihin ja selvityksiin, sekä muuhun tietokirjallisuuteen. Koottua aineistoa käsiteltiin suhteessa teoria-aineistoon, sekä tilastoihin koskien turvallisuusalaa, viestintää, uskomuksia, sukupuolten tasa-arvoa, valtarakenteita ja syrjintää. Tutkimushaastattelut tehtiin useilta eri aloilta. Saatua tietoa analysoitiin sisällönanalyysillä, jota yhdisteltiin teoriapohjaan.
Rakenteellinen epätasa-arvo osoittautui olemassa olevaksi, pinnan alle painuneeksi riskitekijäksi päätöksenteon yhteydessä. Epätasa-arvon tunnistamista ja organisaation riskienhallinnan kehittämistä vaikeutti asian arkaluontoisuus, erityisesti kollektiivinen kokemus tasa-arvoasioiden kiusallisuudesta. Organisaatioiden osaamattomuus tai kyvyttömyys puuttua rakenteelliseen epätasa-arvoon liittyi vahvasti kiusallisuuden kokemukseen, sekä tiedon puutteeseen ja/tai huonoon kulkuun.
Vaikka kehitys tasa-arvoasioiden ympärillä oli tulosten mukaan positiivista, oli naisten asema monilla tahoilla edelleen heikompi, kuin miesten. Naisten aseman parantaminen tasavertaisiksi miesten kanssa oli tärkeässä asemassa organisaation riskienhallinnan kannalta, sillä naisten huonompi asema vaikutti negatiivisesti organisaation suorituskykyyn työn tulosten perusteella. Avainasemassa tasa-arvon kehittämisessä on epätasa-arvon tunnistaminen. Rakenteisiin piiloutunut epätasa-arvo kaipaisi laajempaa lisätutkimusta tulevaisuudessa.
Työ pohjautuu tutkimushaastatteluiden lisäksi akateemiseen lähdekirjallisuuteen, tilastoihin ja selvityksiin, sekä muuhun tietokirjallisuuteen. Koottua aineistoa käsiteltiin suhteessa teoria-aineistoon, sekä tilastoihin koskien turvallisuusalaa, viestintää, uskomuksia, sukupuolten tasa-arvoa, valtarakenteita ja syrjintää. Tutkimushaastattelut tehtiin useilta eri aloilta. Saatua tietoa analysoitiin sisällönanalyysillä, jota yhdisteltiin teoriapohjaan.
Rakenteellinen epätasa-arvo osoittautui olemassa olevaksi, pinnan alle painuneeksi riskitekijäksi päätöksenteon yhteydessä. Epätasa-arvon tunnistamista ja organisaation riskienhallinnan kehittämistä vaikeutti asian arkaluontoisuus, erityisesti kollektiivinen kokemus tasa-arvoasioiden kiusallisuudesta. Organisaatioiden osaamattomuus tai kyvyttömyys puuttua rakenteelliseen epätasa-arvoon liittyi vahvasti kiusallisuuden kokemukseen, sekä tiedon puutteeseen ja/tai huonoon kulkuun.
Vaikka kehitys tasa-arvoasioiden ympärillä oli tulosten mukaan positiivista, oli naisten asema monilla tahoilla edelleen heikompi, kuin miesten. Naisten aseman parantaminen tasavertaisiksi miesten kanssa oli tärkeässä asemassa organisaation riskienhallinnan kannalta, sillä naisten huonompi asema vaikutti negatiivisesti organisaation suorituskykyyn työn tulosten perusteella. Avainasemassa tasa-arvon kehittämisessä on epätasa-arvon tunnistaminen. Rakenteisiin piiloutunut epätasa-arvo kaipaisi laajempaa lisätutkimusta tulevaisuudessa.