Käyttäjät kehitystyön keskiössä: käyttäjälähtöiset menetelmät ketterissä projekteissa
Lindqvist, Oona (2021)
Lindqvist, Oona
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113210
Tiivistelmä
Käyttäjälähtöisyys on laaja suunnitteluperiaate, jossa käyttäjät ovat suunnitteluprosessin keskiössä. Käyttäjälähtöisyydellä pyritään suunnittelemaan tuotteita, jotka palvelevat käyttäjän tarpeita sekä ovat helppokäyttöisiä ja käyttökokemukseltaan miellyttäviä. Ohjelmistokehityksessä suosittujen ketterien mallien täsmällisissä sykleissä käyttäjän osallistuminen kehitysprosessiin jää helposti puutteelliseksi, sillä ketterissä malleissa ei ole määritelty käyttäjien osallistamisen tapaa. Työn tavoitteena on tutustua käyttäjälähtöisyyden toteuttamiseen ketterissä projekteissa sekä löytää parhaita tapoja Suomen Terveystalo Oy:n kahteen eri projektiin.
Työ toteutettiin tutustumalla käyttäjälähtöiseen suunnitteluun ja metodeihin, ketteriin menetelmiin sekä näiden kahden yhdistämisestä tehtyihin tutkimuksiin. Haasteina tutkimuksissa koettiin erityisesti käyttäjätutkimuksen toteuttaminen lyhyen sprintin sisällä, tiimin sisäisen kommunikoinnin haasteet sekä systemaattisen prosessin puute. Ratkaisuiksi tutkimuksissa ehdotettiin säännöllisten käyttäjätapaamisten järjestämistä, suunnittelun ennakointia ennen sprintin kehitystyön alkamista, kevyempiä testausmenetelmiä sekä koko tiimin tiiviimpää osallistumista käyttäjäyhteistyöhön. Näiden pohjalta valittiin kahteen eri projektiin sopivat toimintatavat käyttäjälähtöisyyden kehittämiseksi. Tapoja kokeiltiin käytännössä kolmen sprintin ajan.
Toisessa projekteista toimivaksi koettiin käyttäjien säännöllinen osallistaminen ja suunnittelun ennakointi, toisessa projekteista suunnittelun ajoitus ja osallistujien motivointi osoittautui haasteeksi. Johtopäätöksenä tulosten pohjalta voidaan todeta, että toimintatapojen ja yhteisten prosessien muotoutuminen vie aikaa ja vaatii tiivistä yhteistyötä. Kaikki menetelmät eivät sovi jokaiseen projektiin. Sopiviin tapoihin voi vaikuttaa tiimin koko sekä tuotteen kehitystyön vaihe. Tämän takia myös toimintatapojen kehittämistä voidaan ajatella iteratiivisena prosessina kokeilun ja löytämisen kautta.
Työ toteutettiin tutustumalla käyttäjälähtöiseen suunnitteluun ja metodeihin, ketteriin menetelmiin sekä näiden kahden yhdistämisestä tehtyihin tutkimuksiin. Haasteina tutkimuksissa koettiin erityisesti käyttäjätutkimuksen toteuttaminen lyhyen sprintin sisällä, tiimin sisäisen kommunikoinnin haasteet sekä systemaattisen prosessin puute. Ratkaisuiksi tutkimuksissa ehdotettiin säännöllisten käyttäjätapaamisten järjestämistä, suunnittelun ennakointia ennen sprintin kehitystyön alkamista, kevyempiä testausmenetelmiä sekä koko tiimin tiiviimpää osallistumista käyttäjäyhteistyöhön. Näiden pohjalta valittiin kahteen eri projektiin sopivat toimintatavat käyttäjälähtöisyyden kehittämiseksi. Tapoja kokeiltiin käytännössä kolmen sprintin ajan.
Toisessa projekteista toimivaksi koettiin käyttäjien säännöllinen osallistaminen ja suunnittelun ennakointi, toisessa projekteista suunnittelun ajoitus ja osallistujien motivointi osoittautui haasteeksi. Johtopäätöksenä tulosten pohjalta voidaan todeta, että toimintatapojen ja yhteisten prosessien muotoutuminen vie aikaa ja vaatii tiivistä yhteistyötä. Kaikki menetelmät eivät sovi jokaiseen projektiin. Sopiviin tapoihin voi vaikuttaa tiimin koko sekä tuotteen kehitystyön vaihe. Tämän takia myös toimintatapojen kehittämistä voidaan ajatella iteratiivisena prosessina kokeilun ja löytämisen kautta.