Suomalaista alttoviulumusiikkia : Alttoviulumusiikin kehitys ja sen kasvu Euroopassa sekä Suomessa
Kuula-Bullat, Kaisa (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112750
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tutkimuskohteena oli suomalaisten säveltäjien alttoviuluteokset. Tutkiessani syitä alttoviulun vähäiseen käyttöön soolosoittimena, olen kerännyt johdantoon alttoviulun historiaa sen ensimmäisistä merkinnöistä asti. Tutkimustehtävänä oli selvittää miksi suomalaiset säveltäjät eivät ole käyttäneet alttoviulua soolosoittimena juurikaan ennen 2000-lukua. Tutkimustuloksena on ollut taitavien alttoviulistien puute. Helge Valtosen mukaan alttoviulua ei ole koskaan soitettu niin laajasti niin hyvin kuin nykyään. Siksi alttoviululle on vasta nyt alettu säveltämään sooloteoksia.
Työ jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisenä on historiallinen johdanto alttoviuluun soolosoittimena. Toisena esitellään taiteellisen osuuden teokset. Kolmantena osana on Uuno Klamin nuotinjulkaisukonsertti, jonka videolinkki löytyy opinnäytetyön liitteestä 3.
Tärkeiksi lähdeaineistoiksi muodostuivat nuotinjulkaisujen esipuheet ja kommentit sekä Helge Valtosen artikkeli ”Ei enää Tuhkimo – alttoviulun historiaa”. Yhteys Uuno Klami -seuran puheenjohtajaan pianisti Esa Ylöseen oli työn kannalta merkityksellinen, samoin perehtyneisyys Toivo Kuulan elämään ja musiikkiin.
Työn tavoitteena on ollut tehdä tunnetuksi suomalaista alttoviulumusiikkia niin soivana tallenteena kuin kirjallisena työnä. Opinnäytetyöhön on kerätty alttoviululle soolosoittimena sävellettyjä teoksia barokista 1900-luvulle asti. Liitteeseen 1 on kerätty lista suomalaisten säveltäjien alttoviuluteoksista. Toivottavasti tämä työ on hyödyksi ja iloksi alttoviulisteille sekä alttoviulupedagogeille ja kaikille alttoviulumusiikista kiinnostuneille.
Työ jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisenä on historiallinen johdanto alttoviuluun soolosoittimena. Toisena esitellään taiteellisen osuuden teokset. Kolmantena osana on Uuno Klamin nuotinjulkaisukonsertti, jonka videolinkki löytyy opinnäytetyön liitteestä 3.
Tärkeiksi lähdeaineistoiksi muodostuivat nuotinjulkaisujen esipuheet ja kommentit sekä Helge Valtosen artikkeli ”Ei enää Tuhkimo – alttoviulun historiaa”. Yhteys Uuno Klami -seuran puheenjohtajaan pianisti Esa Ylöseen oli työn kannalta merkityksellinen, samoin perehtyneisyys Toivo Kuulan elämään ja musiikkiin.
Työn tavoitteena on ollut tehdä tunnetuksi suomalaista alttoviulumusiikkia niin soivana tallenteena kuin kirjallisena työnä. Opinnäytetyöhön on kerätty alttoviululle soolosoittimena sävellettyjä teoksia barokista 1900-luvulle asti. Liitteeseen 1 on kerätty lista suomalaisten säveltäjien alttoviuluteoksista. Toivottavasti tämä työ on hyödyksi ja iloksi alttoviulisteille sekä alttoviulupedagogeille ja kaikille alttoviulumusiikista kiinnostuneille.