Työhyvinvointi muutostilanteissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli määrällistä tutkimusta apuna käyttäen selvittää Adecco Finland Oy:n henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilanne. Henkilöstön työhyvinvoinnin tutkimisessa tarkkaillaan erityisesti organisaatiossa meneillään olevien muutostilanteiden vaikutusta yksilöiden työhyvinvointiin. Opinnäytetyön johdannossa tarkastellaan työhyvinvoinnin ajankohtaisuutta ja tärkeyttä sekä taustaa käsiteltävän aiheen valinnasta. Alaotsikoiden alla aihepiireittäin tarkastellaan tutkimuskysymystä ja -tavoitetta, tutkimuksen rajausta, kohdeorganisaatiota sekä muutostilanteita kohdeorganisaatiossa.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä luvussa kaksi syvennytään työhyvinvointiin käsitteenä ja käydään läpi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Teoriaosuudessa käydään läpi sitä, mitä työhyvinvointi on, miten sitä on lähdetty tutkimaan ja miten sitä tutkitaan nykyään sekä miten muutostilanteet, kuten organisaatiouudistus, etätyöskentely ja henkilöstön vaihtuvuus, vaikuttavat yksilön työhyvinvointiin.

Tutkimustulososiossa selvennetään tutkimuksen teknistä toteuttamistapaa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin Adecco Finland Oy:n henkilöstölle, joista 65 henkilöä eli 43 % koko henkilöstöstä vastasi kyselyyn. Tutkimustulososiossa esitellään saadut tutkimustulokset, joita tekstin tueksi havainnollistetaan kuvioiden avulla.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että yleisesti työhyvinvointi on Adecco Finland Oy:ssä paremmalla tasolla kuin olisi voinut olettaa pelkästään vallitsevan maailmantilanteen vuoksi. Adeccon henkilöstö on kokenut paljon muutoksia työssään viimeisten vuosien aikana ja tuloksista kävi ilmi, että henkilöstö on jo tottunut jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin ja tilanteisiin, sillä valtaosa ei kokenut muutoksiin sopeutumista lähes ollenkaan haastavana. Etätöitä suurin osa henkilöstöstä on tehnyt viikoittain. Johtopäätöksenä tuloksista voidaan sanoa, että etätyöskentely on ollut välillä liiankin pitkäkestoista. Etätyöskentelyn huonoiksi puoliksi tutkimuksessa nousi sosiaalisten kontaktien ja työergonomian puutteet.

Johtopäätöksissä ja kehittämisehdotuksissa tuodaan esille tutkimuksen myötä tärkeimmiksi nousseet teemat ja kehittämisehdotukset. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat säännöllisen vuoropuhelun lisääminen työntekijöiden ja johtoportaan välillä, kontaktien ja työergonomian parantaminen etätyöskentelyssä sekä henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttaman työkuorman lisääntymisen ja lähtevän henkilön mukana katoavan tiedon hallitseminen.