Varojen nostaminen osakeyhtiöstä – Yrittäjän opas

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millä tavoin yrittäjä voi lain mukaan nostaa varoja osakeyhtiöstä, miten veroviranomainen tulkitsee erilaisia nostoja, sekä minkälaisia vastuita ja riskejä varojen nostamiseen liittyy. Vastuita kartoitettiin sekä yrittäjän että tilitoimiston näkökulmasta. Tavoitteena oli tehdä opas tilitoimistolle, joka voi antaa oppaan asiakasyrityksen yrittäjälle. Vaikka opas on tehty yrittäjän näkökulmasta, soveltuu se myös kirjanpitäjälle työn tueksi. Yhteistyöyrityksenä toimi oululainen yksityinen tilitoimisto. Oppaan tarkoituksena on helpottaa sekä yrittäjän että tilitoimiston arkea selkeyttämällä ja kiteyttämällä Verohallinnon ohjeistuksia, lainsäädäntöä ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Oppaassa kiinnitettiin huomiota erityisesti erilaisiin riskeihin ja velvoitteisiin liittyen varojennostoon.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli tuottaa konkreettinen tuotos, eli opas toimeksiantajan annettavaksi eteenpäin. Opinnäytetyön aineisto kerättiin laadullisilla menetelmillä ja analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.

Osakeyhtiöstä voidaan nostaa varoja monin tavoin. Vähiten riskejä sisältäviä varojennostotapoja ovat palkka, verovapaat edut ja matkakustannusten korvaukset, luontoisedut, osingot sekä varojenjako SVOP-rahastosta. Edellä mainittujen nostotapojen verotusseuraamukset ovat selkeät ja useimmiten pohdittavaksi jää yhtiön maksukyky ja velkojiensuoja sekä peruste varojennostolle. Osakaslaina on myös yksi varojennostokeino, mutta se sisältää verotuksellisia riskejä osakkeenomistajalle. Osakaslainan tulisikin lähtökohtaisesti vastata ulkopuoliselta rahoittajalta otettua rahalainaa. Muita riskejä sisältäviä varojennostotapoja ovat peitelty osinko ja laiton varojenjako. Yrityksen talouden heikentyessä yrittäjän tulisikin kiinnittää erityistä huomiota varojennostotapaan ja -perusteeseen. Vaikka kirjanpidon laatimisen vastuu on aina kirjanpitovelvollisella, eli tilitoimiston asiakkaalla, kirjanpitäjällä on rikosoikeudellinen vastuu tehdyistä kirjauksista. Toisin sanoen kirjanpitäjä ei voi tehdä tietoisesti väärää ratkaisua, vaikka asiakas ilmoittaisi kirjallisesti ottavansa asiasta vastuun.

Opinnäytetyöstä voisi tehdä jatkotutkimuksen siitä, miten kirjanpito-ohjelmistoihin saataisiin kehitettyä analytiikka- ja hälytysjärjestelmiä, joiden avulla voitaisiin suorittaa kirjanpidon laadunvalvontaa sekä havainnoitaisiin ja hallinnoitaisiin vaarallisia työyhdistelmiä. Tällaisten järjestelmiin sisäänrakennettujen mekanismien avulla taloushallinnon ammattilaisten olisi mahdollista reagoida asiakkaiden riskeihin ja ongelmakohtiin nopeammin.