”On rankkaa tajuta, että musta on tullut hirviö" – Naisvankien roolit lehtiartikkeleissa: Kehysanalyysi naisvangeista kertovista artikkeleista suomalaisissa printti- ja verkkomedioissa
Asplund, Anna (2021)
Asplund, Anna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313738
Tiivistelmä
Rikollisuus näkyy vahvasti jokapäiväisessä uutisvirrassa: lehtien otsikoissa ja artikkeleissa kirjoitetaan, mitä ja missä on tapahtunut, kuka on joutunut rikoksen uhriksi, ketä epäillään ja minkälaisia tuomioita rikolliset saavat. Tapahtumien seuraaminen loppuu usein siihen, kun rikollinen saa tuomion ja hänet passitetaan vankilaan. Viime vuosina rikolliset ovat saaneet kuitenkin yhä enemmän palstatilaa. Myös heidän äänensä on alkanut nousta esiin lehdissä, televisiossa ja radiossa.
Suurin osa vankiloissa rangaistusta suorittavista vangeista on miehiä. Miespuoliset rikolliset ovat olleet enemmän esillä myös mediassa näkyvissä haastatteluissa. Halusin tutkia opinnäytetyössäni, minkälaisessa valossa vankiloiden selvä vähemmistö – eli naiset – esitetään mediassa. Tutkin, minkälaisia rooleja naisvangeille annetaan heistä kertovissa lehtijutuissa. Tutkimusaineistoni koostui 12 lehtiartikkelista, joissa äänessä olivat naisvangit, vankilanjohtajat sekä muu vankiloiden henkilökunta. Aineisto koostui Helsingin Sanomien, Hämeen Sanomien, Iltalehden, Ilta-Sanomien, Me Naisten, Studio55.fi:n ja Ylen artikkeleista. Artikkelit on julkaistu vuosien 2009–2021 aikana.
Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmänä käytin kehysanalyysia, jonka avulla voidaan tarkastella, minkälaista todellisuutta mediassa toisinnetaan. Ennakko-oletukseni oli, että naiset esitetään lehtiartikkeleissa rikollisten sijaan uhreina. Oletukseni piti ainakin osittain paikkansa: kaikissa analysoimissani artikkeleissa nostettiin esille, että rikoksia tehneet naiset ovat menneisyytensä vuoksi itsekin uhreja.
Kehysanalyysin avulla löysin artikkeleista kaiken kaikkiaan neljä selkeästi toistuvaa kehystä: äidin, uhrin, naisen kuvattuna mieheen nähden sekä langenneen, mutta virheistään oppineen naisen kehykset. Naisvangit esitettiin artikkeleissa tilanteesta riippuen joko oikeuden omiin käsiinsä ottaneina uhreina, virheistään oppineina naisina tai kaikista tekemistään virheistä huolimatta lapsistaan huolehtivina äiteinä. Useassa artikkelissa naisvankien toimintaa ja olemassaoloa verrattiin miesvankeihin.
Suurin osa vankiloissa rangaistusta suorittavista vangeista on miehiä. Miespuoliset rikolliset ovat olleet enemmän esillä myös mediassa näkyvissä haastatteluissa. Halusin tutkia opinnäytetyössäni, minkälaisessa valossa vankiloiden selvä vähemmistö – eli naiset – esitetään mediassa. Tutkin, minkälaisia rooleja naisvangeille annetaan heistä kertovissa lehtijutuissa. Tutkimusaineistoni koostui 12 lehtiartikkelista, joissa äänessä olivat naisvangit, vankilanjohtajat sekä muu vankiloiden henkilökunta. Aineisto koostui Helsingin Sanomien, Hämeen Sanomien, Iltalehden, Ilta-Sanomien, Me Naisten, Studio55.fi:n ja Ylen artikkeleista. Artikkelit on julkaistu vuosien 2009–2021 aikana.
Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmänä käytin kehysanalyysia, jonka avulla voidaan tarkastella, minkälaista todellisuutta mediassa toisinnetaan. Ennakko-oletukseni oli, että naiset esitetään lehtiartikkeleissa rikollisten sijaan uhreina. Oletukseni piti ainakin osittain paikkansa: kaikissa analysoimissani artikkeleissa nostettiin esille, että rikoksia tehneet naiset ovat menneisyytensä vuoksi itsekin uhreja.
Kehysanalyysin avulla löysin artikkeleista kaiken kaikkiaan neljä selkeästi toistuvaa kehystä: äidin, uhrin, naisen kuvattuna mieheen nähden sekä langenneen, mutta virheistään oppineen naisen kehykset. Naisvangit esitettiin artikkeleissa tilanteesta riippuen joko oikeuden omiin käsiinsä ottaneina uhreina, virheistään oppineina naisina tai kaikista tekemistään virheistä huolimatta lapsistaan huolehtivina äiteinä. Useassa artikkelissa naisvankien toimintaa ja olemassaoloa verrattiin miesvankeihin.