Salaojamatto kapillaarisen vedennousun katkaisijana
Airaksinen, Joona (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213664
Tiivistelmä
Kapillaarisen vedennousu katkaiseminen on jokaisessa rakentamiskohteessa tärkeä toimenpide. Katkon oikein tekeminen on erittäin tärkeää, koska sen uusiminen on työläs prosessi. Kapillaarikatkossa materiaaleilla on paljon merkitystä lopputulokseen ja mahdollisiin tuleviin ongelmiin. Ongelma on monella alueella materiaalien saatavuudessa. Joka paikassa ei ole saatavilla pestyä sepeliä tai soraa, ja niiden hankkiminen kauempaa nostaa kustannuksia. Tämän vuoksi kapillaarikatkoon helposti käytetään väärää materiaalia ja tällä vaarannetaan koko katkon toimivuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tutkimustietoa salaojamaton käytöstä kapillaarikatkossa. Tavoitteena oli saada tietoa, miten salaojamatto toimisi kapillaarikatkossa ja miten tehokkaasti se pysäyttäisi kapillaarisen vedennousun.
Työ aloitettiin perehtymällä kapillaarikatkon tekomenetelmiin, joita nykyisin käytetään. Sitten yhteistyökumppaneiden kanssa tehtiin vedenimeytymiskorkeuskoe standardin SFS-EN 1097-10 mukaisesti hiekalle ja salaojasoralle sekä erilaisille vaihtoehtoisille kerrosrakenteille. Kokeissa testattiin perinteistä kapillaarikatkorakennetta ja sitä verrattiin salaojamattorakenteeseen.
Työn tuloksena saatiin tietoa salaojamaton tehokkuudesta kapillaarikatkossa. Tuloksista on apua ainakin maavaraisten lattioiden kapillaarikatkoissa Oulussa, koska rakennusvalvonta on vaatinut kerrospaksuudeksi kaksi kertaa kapillaarisen vedennousun korkeuden ja täällä materiaalien kapillaarisuus on melko suurta. Tutkimustulokset lähetettiin Oulun kaupungin rakennusvalvontaan ja tulosten perusteella sieltä saatiin lupa kapillaarikatkon kerrospaksuuden pienentämiseen, kun käytetään salaojamattoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tutkimustietoa salaojamaton käytöstä kapillaarikatkossa. Tavoitteena oli saada tietoa, miten salaojamatto toimisi kapillaarikatkossa ja miten tehokkaasti se pysäyttäisi kapillaarisen vedennousun.
Työ aloitettiin perehtymällä kapillaarikatkon tekomenetelmiin, joita nykyisin käytetään. Sitten yhteistyökumppaneiden kanssa tehtiin vedenimeytymiskorkeuskoe standardin SFS-EN 1097-10 mukaisesti hiekalle ja salaojasoralle sekä erilaisille vaihtoehtoisille kerrosrakenteille. Kokeissa testattiin perinteistä kapillaarikatkorakennetta ja sitä verrattiin salaojamattorakenteeseen.
Työn tuloksena saatiin tietoa salaojamaton tehokkuudesta kapillaarikatkossa. Tuloksista on apua ainakin maavaraisten lattioiden kapillaarikatkoissa Oulussa, koska rakennusvalvonta on vaatinut kerrospaksuudeksi kaksi kertaa kapillaarisen vedennousun korkeuden ja täällä materiaalien kapillaarisuus on melko suurta. Tutkimustulokset lähetettiin Oulun kaupungin rakennusvalvontaan ja tulosten perusteella sieltä saatiin lupa kapillaarikatkon kerrospaksuuden pienentämiseen, kun käytetään salaojamattoa.