Improvisaatio laulutaidottomuuden purkamisessa : Opettajan kokemuksia ryhmäopetuksesta
Rusanen, Minna (2021)
Rusanen, Minna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213589
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkin opettajan näkökulmasta improvisaatiomaisten harjoitusten mahdollisuuksia laulutaidottomuuden kokemuksen purkamisessa laulun ryhmäopetuksessa. Työssäni tarkastelen, miten pedagogiset valintani vaikuttavat ryhmän toimintaan sekä miten improvisaatiomaiset harjoitukset kehittävät minua pedagogina.
Opinnäytetyöni on toimintatutkimuksen piirteitä sisältävä kehittämistyö, jonka käytännön osuus on toteutettu Laulukoulu LauluAvaimessa. LauluAvain on Ava Nummisen perustama laulukoulu, jonka toimintaperiaate perustuu hänen väitöskirjaansa Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi (2005). Länsimaisessa musiikkikulttuurissa laulutaidottomuus kuvataan usein kyvyttömyytenä laulaa nuotilleen. LauluAvaimen pedagogiikka pohjautuu periaatteelle, että jokainen laulamisesta kiinnostunut voi oppia laulamaan. Tutkimusaineisto on kerätty äänittämällä suunnittelemani ja toteuttamani ryhmälaulutunnit, sekä kirjoittamalla tutkimuspäiväkirjaa prosessista. Lähestyn aihetta kriittisen reflektion kautta. Analysoinnissa käytän sisällönanalyysia reflektoimalla toimintaani opettajana.
Esittelen työssäni laulutaidottomuuden, improvisaation ja ryhmäopetuksen käsitteitä aikuisen laulutaidottoman kontekstissa. Kehitystyössäni kävi ilmi, että opettajajohtoiset improvisaatiomaiset harjoitukset toimivat laulutaidon kehittämisessä parhaiten. Opettajajohtoisuus loi omatoimisuuteen kannustavan improvisaatiomaisen toimintaan verrattuna turvallisuuden ja osaamisen kokemusta.
Kehittämistyöni perusteella improvisaatiomainen harjoitus ei itsessään ollut merkittävä tekijä kehittyvien laulajien laulunopetuksessa. Sitä vastoin opettajan salliva ja hyväksyvä läsnäolo vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa tuki ryhmän laulutaidon kehittymistä. Tämä näkyi muun muassa ryhmän jäsenten vapautuneempana kehonkielenä. Opettajana oman toiminnan reflektiivinen tarkastelu vahvisti ammattitaitoani. Kehittyminen näkyi tietoisempana läsnäolona, pedagogi-identiteetin ja vuorovaikutustaitojen vahvistumisena sekä loi työkaluja omaan lauluimprovisaatioon.
Opinnäytetyöni on toimintatutkimuksen piirteitä sisältävä kehittämistyö, jonka käytännön osuus on toteutettu Laulukoulu LauluAvaimessa. LauluAvain on Ava Nummisen perustama laulukoulu, jonka toimintaperiaate perustuu hänen väitöskirjaansa Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi (2005). Länsimaisessa musiikkikulttuurissa laulutaidottomuus kuvataan usein kyvyttömyytenä laulaa nuotilleen. LauluAvaimen pedagogiikka pohjautuu periaatteelle, että jokainen laulamisesta kiinnostunut voi oppia laulamaan. Tutkimusaineisto on kerätty äänittämällä suunnittelemani ja toteuttamani ryhmälaulutunnit, sekä kirjoittamalla tutkimuspäiväkirjaa prosessista. Lähestyn aihetta kriittisen reflektion kautta. Analysoinnissa käytän sisällönanalyysia reflektoimalla toimintaani opettajana.
Esittelen työssäni laulutaidottomuuden, improvisaation ja ryhmäopetuksen käsitteitä aikuisen laulutaidottoman kontekstissa. Kehitystyössäni kävi ilmi, että opettajajohtoiset improvisaatiomaiset harjoitukset toimivat laulutaidon kehittämisessä parhaiten. Opettajajohtoisuus loi omatoimisuuteen kannustavan improvisaatiomaisen toimintaan verrattuna turvallisuuden ja osaamisen kokemusta.
Kehittämistyöni perusteella improvisaatiomainen harjoitus ei itsessään ollut merkittävä tekijä kehittyvien laulajien laulunopetuksessa. Sitä vastoin opettajan salliva ja hyväksyvä läsnäolo vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa tuki ryhmän laulutaidon kehittymistä. Tämä näkyi muun muassa ryhmän jäsenten vapautuneempana kehonkielenä. Opettajana oman toiminnan reflektiivinen tarkastelu vahvisti ammattitaitoani. Kehittyminen näkyi tietoisempana läsnäolona, pedagogi-identiteetin ja vuorovaikutustaitojen vahvistumisena sekä loi työkaluja omaan lauluimprovisaatioon.