Korjausrakentamisen rakennussuunnittelun kulku

Abstract

Rakennuskanta vanhenee, ja lähes puolet rakennustuotannosta sisältää korjausrakentamista. Peruskorjauksia on tehtävä säännöllisesti, jotta korjausvajetta ei pääsisi syntymään. Taloudellinen suhdannevaihtelu ei vaikuta samalla tavoin korjausrakentamiseen kuin muuhun rakentamiseen.

Opinnäytetyön aiheena oli vuonna 1965 rakennetun kerrostalon julkisivukorjaus. Tarkoituksena oli toteuttaa korjaussuunnitelmat ja perehtyä tarkemmin korjaussuunnittelun kulkuun suunnittelijan näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää rakennusvalvontaviranomaisilta mahdollisuudesta julkisivumuutokseen.

Opinnäytetyössä tutustuttiin yleisesti korjaushankkeen eri vaiheisiin ja selvitettiin, missä vaiheessa korjaushanke käynnistetään ja mitä vaaditaan, jotta rakennus pysyy asuttavana ja turvallisena tulevaisuudessakin käyttäjilleen. Lisäksi tutustuttiin korjausperiaatteeseen sekä korjausperiaatteen määrittelemiseen ja valintaan vaikuttaviin seikkoihin.

Työssä käytiin läpi korjaussuunnittelun periaatteita ja sitä, miten korjaussuunnittelu eroaa uudistuotannon suunnittelusta. Lisäksi perehdyttiin siihen, mitä suunnitelmia korjaussuunnittelija laatii sekä mitä suunnittelijalta vaaditaan, jotta hän on kelpoinen hankkeeseen nimetyksi suunnittelijaksi.

Opinnäytetyössä laadittiin korjaussuunnitelmat taloyhtiön julkisivukorjaukseen. Korjaussuunnittelun aikana kartoitettiin sekä tilaajan toiveet että rakennusviranomaisen näkemykset julkisivumuutoksista. Suunnittelun aikana todettiin, kuinka tärkeää on ottaa huomioon taloyhtiön kaikki osakkaat, jotta väärinymmärryksiltä vältytään.