EU Green Bond Standardin tuomat muutokset velkakirjan liikkeellelaskijalle
Saarto, Anni (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213686
Tiivistelmä
Kestävän kehityksen mukaiset arvot ovat viimeisten vuosikymmenten aikana nousseet vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun alati globalisoituvassa maailmassa. Yhteiskunnan sidosryhmien mukana myös rahoitusmarkkinat ovat tulleet yhä enemmän tietoiseksi ympäristöön liittyvistä haasteista. Kansainvälinen kilpailu on johtanut rahoitusmarkkinoiden uudistumiseen ja kestävän kehityksen mukaisten rahoitusinstrumenttien kuten green bondien eli vihreiden joukkovelkakirjalainojen luomiseen.
Green bond -markkinoilla on nykyisin useita rinnakkaisia, vapaaehtoiseen käyttöön perustuvia ohjeistuksia velkakirjojen liikkeellelaskijoille. Euroopan komissio on kuitenkin linjannut erääksi tavoitteekseen yhtenäisen standardin luomisen vihreille rahoitustuotteille, jota varten komissio kokosi Technical Expert Groupin luomaan EU Green Bond Standardin. Tässä työssä selvitettiin, millaisia muutoksia EU Green Bond Standardin käyttöönotto tuo liikkeellelaskijan näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn teoreettisessa viitekehyksessä tutkittiin kirjallisuuden avulla, mitä green bondit ovat ja miten ne eroavat tavallisista joukkovelkakirjalainoista, minkä jälkeen perehdyttiin tarkemmin green bond -markkinoihin ja sääntelyyn. Seuraavaksi vertailtiin tarkemmin kahta kirjallisuuden perusteella valittua green bond -markkinoiden standardia, EU Green Bond Standardia ja Green Bond Principlesiä. Vertailu toteutettiin tutkimalla ohjeistusten eroavaisuuksia erityisesti liikkeellelaskijan näkökulmasta.
Tämän tutkimuksen tuloksista nähdään, että liikkeellelaskijan näkökulmasta suurimmat erot ohjeistusten välillä ovat vihreiden hankkeiden määritteleminen EU-taksonomian mukaisesti, vaatimukset vihreän viitekehyksen ja raportoinnin sisällöstä, sekä ulkopuolisen tarkastusprosessin pakollisuus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että EU Green Bond Standard -ohjeistusten mukaisesti toimiminen tuo liikkeellelaskijalle monia hyötyjä, kuten yhteiset kriteerit vihreyden määritelmälle, ulkoisen tarkastusprosessin standardisoimisen sekä vihreän viitekehyksen ja raportoinnin sisällön tarkentamisen. Nämä toimenpiteet lisäävät toiminnan läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, parantaen mahdollisesti toimijan markkina-asemaa. Standardin noudattaminen voi kuitenkin tuoda myös rasitteita liikkeellelaskijalle nykyisiin toimintatapoihin verrattuna, sillä se lisää hankkeeseen liittyviä valmistelu- ja raportointitoimenpiteitä, jotka sitovat toimijan rajallisia resursseja.
Green bond -markkinoilla on nykyisin useita rinnakkaisia, vapaaehtoiseen käyttöön perustuvia ohjeistuksia velkakirjojen liikkeellelaskijoille. Euroopan komissio on kuitenkin linjannut erääksi tavoitteekseen yhtenäisen standardin luomisen vihreille rahoitustuotteille, jota varten komissio kokosi Technical Expert Groupin luomaan EU Green Bond Standardin. Tässä työssä selvitettiin, millaisia muutoksia EU Green Bond Standardin käyttöönotto tuo liikkeellelaskijan näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn teoreettisessa viitekehyksessä tutkittiin kirjallisuuden avulla, mitä green bondit ovat ja miten ne eroavat tavallisista joukkovelkakirjalainoista, minkä jälkeen perehdyttiin tarkemmin green bond -markkinoihin ja sääntelyyn. Seuraavaksi vertailtiin tarkemmin kahta kirjallisuuden perusteella valittua green bond -markkinoiden standardia, EU Green Bond Standardia ja Green Bond Principlesiä. Vertailu toteutettiin tutkimalla ohjeistusten eroavaisuuksia erityisesti liikkeellelaskijan näkökulmasta.
Tämän tutkimuksen tuloksista nähdään, että liikkeellelaskijan näkökulmasta suurimmat erot ohjeistusten välillä ovat vihreiden hankkeiden määritteleminen EU-taksonomian mukaisesti, vaatimukset vihreän viitekehyksen ja raportoinnin sisällöstä, sekä ulkopuolisen tarkastusprosessin pakollisuus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että EU Green Bond Standard -ohjeistusten mukaisesti toimiminen tuo liikkeellelaskijalle monia hyötyjä, kuten yhteiset kriteerit vihreyden määritelmälle, ulkoisen tarkastusprosessin standardisoimisen sekä vihreän viitekehyksen ja raportoinnin sisällön tarkentamisen. Nämä toimenpiteet lisäävät toiminnan läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, parantaen mahdollisesti toimijan markkina-asemaa. Standardin noudattaminen voi kuitenkin tuoda myös rasitteita liikkeellelaskijalle nykyisiin toimintatapoihin verrattuna, sillä se lisää hankkeeseen liittyviä valmistelu- ja raportointitoimenpiteitä, jotka sitovat toimijan rajallisia resursseja.