Digiajan tietotyö ja tiedolla johtaminen julkisen hallinnon asiantuntijaorganisaatiossa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli tutkia tiedolla johtamista digitalisoituneessa toimintaympäristössä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa, joka oli työn toimeksiantaja. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa toimeksiantajaorganisaatiolle parhaista tiedolla johtamisen käytännöistä erityisesti tiedon hyödyntämisen, jakamisen ja työkalujen näkökulmista. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös kehittää opinnäytetyön tekijän ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta tiedolla johtamisessa edellä mainituista näkökulmista. Tutkimuskysymyksenä oli, miten tiedolla johtaminen ilmenee digiajan tietotyössä? Alakysymyksiä olivat: 1) Miten tietoa hyödynnetään? 2) Miten tietoa jaetaan? 3) Millaisia työkaluja hyödynnetään?

Opinnäytetyön teoria- ja tietoperustan muodostivat 1) Digitalisaatio ja digitaaliset palvelut julkisessa hallinnossa ja 2) Tietotyö ja tiedolla johtaminen. Hain tietoa digitalisaation ja tiedolla johtamisen tieteellisistä artikkeleista, kirjallisuudesta, verkkosivuilta, selvityksistä ja julkaisuista.

Opinnäytetyö oli menetelmältään kvalitatiivinen eli laadullinen. Keräsin aineistoa puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joissa haastattelin kuutta digitaalisten palvelujen parissa työskentelevää henkilöä. Sain haastatteluista runsaasti aineistoa, jota analysoin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Arvioin työn luotettavuutta laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointikriteereillä.

Työn keskeinen tutkimustulos oli se, että tieto oli keskeistä tiedolla johtamisessa. Tietoa oli tarjolla runsaasti ja sitä hyödynnettiin monipuolisesti esimerkiksi päätöksenteossa. Tiedon runsaus voi olla myös haaste oleellisen tiedon havainnoinnin näkökulmasta. Yhteisöllisyys korostui tiedon jakamisessa, sillä esimerkiksi vuorovaikutteiset kokoukset olivat yleisiä. Tiedon hallintaan ja jakamiseen oli tarjolla sähköisiä työkaluja, mutta niiden hyödyntämistä tuli tehostaa.

Tutkimustuloksia voitiin hyödyntää organisaatiossa johtamisen ja tietotyön kehittämisessä tiedolla johtamisen näkökulmasta. Esimerkiksi työohjekäytäntöjä voitiin yhtenäistää tutkimustulosten perusteella. Jatkotutkimuksena voisi olla seurantatutkimus tulosten käyttöönotosta ja vaikuttavuudesta organisaatiossa.

The topic of the thesis was to study knowledge management in a digitized operating environment at the Finnish Transport and Communications Agency which was the client of the work. The aim of the thesis was to provide information to the client organisation about the best practices of knowledge management, especially from the perspectives of information utilization, sharing and tools. The aim of the thesis was also to develop the thesis author's professional competence and expertise in knowledge management from the above-mentioned perspectives. The research question was how does knowledge management manifest itself in digital age information work? The sub-questions were: 1) How is the information utilized? 2) How is information shared? 3) What tools are used?

The theoretical and knowledge base of the thesis consisted of 1) Digitalisation and digital services in public administration and 2) Knowledge work and knowledge management. I searched for information on scientific articles, literature, websites, studies and publications.

The thesis had a qualitative method. I used a semi-structured thematic interview to collect the material. I interviewed six people working in digital services. I received a lot of material from the interviews which I analysed with data-driven content analysis. I evaluated the reliability of the work with the criteria for qualitative research.

The central research result of the work was that knowledge is central to knowledge management. There was a wealth of information available and it was used in many ways. The abundance of information can also be a challenge from the perspective of perceiving relevant information. Communality was emphasized in the sharing of information. Electronic tools were available for managing and sharing information, but their use should be improved.

The research results could be utilized in the development of management and knowledge work in the organization from the perspective of knowledge management. Further research could be a follow-up study on the implementation and effectiveness of the results in the organization.