Äänimaisema tarinankerronnan välineenä
Hållman, Jaanis (2021)
Hållman, Jaanis
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314014
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314014
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö koostuu teososasta Suoterapia (2021) sekä tästä kirjallisesta osasta. Santtu Salmisen ohjaama absurdi komedia Suoterapia on lyhytelokuva, joka kertoo keski- ikäistyvän Jussin kokemuksesta oman sisäisen luolamiehensä kanssa. Opinnäytetyö käsittelee fiktiivisen elokuvan kerronnallista vapautta äänen näkökulmasta ja esittelee teososan äänimaailman syntymisen vaihe vaiheelta. Työssä kerrataan elokuvan äänisuunnittelussa tehtyjä ratkaisuja ja analysoidaan niitä. Lisäksi pohdiskellaan suomalaiseen suoympäristöön sijoittuvan fiktioelokuvan äänikerronnallisia mahdollisuuksia. Elokuvan tapahtumapaikka ja kerrontatyyli määrittelee, mitä ääniä voidaan kuulla ja miten näillä äänillä voidaan kertoa tarinaa.
Opinnäytetyön kirjallisessa osassa pohditaan muun muassa, mitä tarkoittaa termi äänimaisema ja miten äänimaisemaa ja luonnosta löytyviä ääniä voidaan käyttää hyödyksi elokuvan hahmojen tunnetilojen esittämisessä. Teorialuvussa tarkastellaan elokuvaäänen analyysin erilaisia tulokulmia. Ääntä analysoidaan sekä itsenäisenä elementtinään että kuvan kanssa toimivana kokonaisuutena. Mietitään, miten esimerkiksi psykologian teorioita voidaan käyttää elokuvan äänen analyysissä ja luomisessa työkaluina. Mietitään, miten hahmon pään sisäinen äänimaailma eroaa ympäröivästä todellisuudesta, ja miten perspektiivin valinnalla voidaan vaikuttaa elokuvakokemukseen.
Opinnäytetyön kirjallisessa osassa pohditaan muun muassa, mitä tarkoittaa termi äänimaisema ja miten äänimaisemaa ja luonnosta löytyviä ääniä voidaan käyttää hyödyksi elokuvan hahmojen tunnetilojen esittämisessä. Teorialuvussa tarkastellaan elokuvaäänen analyysin erilaisia tulokulmia. Ääntä analysoidaan sekä itsenäisenä elementtinään että kuvan kanssa toimivana kokonaisuutena. Mietitään, miten esimerkiksi psykologian teorioita voidaan käyttää elokuvan äänen analyysissä ja luomisessa työkaluina. Mietitään, miten hahmon pään sisäinen äänimaailma eroaa ympäröivästä todellisuudesta, ja miten perspektiivin valinnalla voidaan vaikuttaa elokuvakokemukseen.