Äitiys- ja lastenneuvolan tuki - Kaksosäitien kokemuksia raskauden ja lasten ensimmäisen elinvuoden aikana

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla kaksosperheiden äitien saamaa tukea äitiys- ja lastenneuvolasta kaksosten odotusaikana sekä heidän ensimmäisen elinvuotensa aikana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota äitiys- ja lastenneuvoloissa voidaan käyttää hyväksi kehitettäessä kaksosperheille neuvolassa annettavaa tukea.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla kaksosperheiden äitejä kevättalvella 2012. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Haastateltavia äitejä oli kolme. Sisällön analyysi suoritettiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti.

Tutkimustuloksissa esiin nousi tiedon tarve äitiysneuvolassa kaksosraskauden riskeistä ja erityispiirteistä. Toisaalta tietoa pitää osata annostella sopivasti kerrallaan, eikä tiedolla saa aiheuttaa turhaa pelkoa äideissä. Lastenneuvolassa kaksosäitien tiedon tarve on samankaltaista kuin yhden lapsen saaneilla äideillä. Tarvitaan tietoa käytännön asioihin, kuten kiinteän ruuan aloittamiseen. Imetysohjaus on myös oleellinen osa tukea. Äidit toivoivat, että perhevalmennukset kaksosperheille voitaisiin järjestää omissa neuvoloissa.

Päällimmäiseksi tuen muodoksi tutkimuksessa nousi neuvolasta saatu henkinen tuki. Kaksosäideille on tärkeää, että äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajilla on aikaa istua kuuntelemaan, keskustelemaan ja kannustamaan äitejä. Ajankäyttö äitiysneuvoloissa sai kritiikkiä. Äidit kokivat, että osalla neuvolakäynneistä oli kova kiire, kun taas kaksosten äiteinä heillä olisi paljon kysymyksiä esitettäväksi. Kaikille perheille tarjottiin neuvolan kautta perhetyöntekijän apua.

Tutkimustuloksia voidaan käyttää, kun kehitetään neuvoloiden antamaa tukea kaksosperheille. Jatkotutkimushaasteita voisivat olla kaksosperheiden perhevalmennusten kehittäminen sekä vertaistuen kehittäminen.

The aim of this study was to describe the support that maternity clinics provide to mothers who are expecting twins and the support they provide mothers during twins’ first year. The purpose was to produce information that can be used in maternity and child health clinics to improve the support services provided to families with twins.

The study was executed as a qualitative research by interviewing mothers of twins. The interviews were carried out as theme-based interviews. Three mothers were interviewed. The analysis of the data was material oriented or inductive.

Results showed that there was a need for information about the risks and special attributes of twin pregnancy. On the other hand information should be presented to mothers in reasonable amounts and should not lead to unnecessary fears. In child health centers the need of information among mothers of twins was similar to all other mothers. Information was needed in basic things, such as when to start giving solid food. Guidance in breastfeeding was also regarded as essential by mothers. The informants hoped that family coaching sessions could be arranged in their home maternity clinics.

The most urgent form of support was mental support. It was important to mothers of twins that public health nurses of maternity and child health clinics had time to listen to, converse with and encourage them. Time consumption in maternity clinics was criticized and mothers of twins felt that there was not enough time for all of their questions during meetings with public health nurses. Family services were offered to all families interviewed.

The results of this study can be used when the support services of maternity clinics and child health centers provided to families with twins are improved. In future there could be studies about improving the family coaching and peer support for families with twins.