Sydänkirurginen LEIKO-toiminta HYKS-toimialueella : hoitohenkilökunnan kokemuksia LEIKO-toiminnasta

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää sydänkirurgisen vuodeosaston hoitohenkilökunnan kokemuksia LEIKOsta (leikkaukseen kotoa) ja miten LEIKO-toiminta näkyy vuodeosastolla leikkauksen jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli LEIKO-toiminnan kehittäminen sekä eri ammattiryhmien ja yksiköiden välisen yhteistyön parantaminen.

Opinnäytetyö on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin tätä opinnäytetyötä varten suunnitellulla kyselylomakkeella, joka esitestattiin sydänkirurgisen vuodeosaston kahdella sairaanhoitajalla. Kyselylomake sisälsi kolme taustakysymystä sekä 33 mielipideväittämää, jotka jakaantuivat osioihin tiedot LEIKO-toiminnasta, tiedonkulku, ohjaus ja yhteistyö. Yhdellä avoimella kysymyksellä haluttiin selvittää LEIKO-toiminnan kehittämistarpeita. Kysely suoritettiin sydänkirurgisen vuodeosaston sairaanhoitajille sekä perus- ja lähihoitajille. Analysointiin otettiin lisäksi mukaan kaksi esitestattua lomaketta (n = 26). Kyselyyn vastasi 46 % (n = 12).

Taustatietojen ja mielipideväittämien vastaukset analysoitiin SPSS PASW -tilasto-ohjelmalla. Avoimen kysymyksen vähäisten vastauksien vuoksi niitä ei analysoitu sisällön analyysillä vaan esitettiin suorina lainauksina. Opinnäytetyön vastausten perusteella voidaan todeta, että vastaajat kokevat tärkeäksi tiedonsaannin LEIKO-toiminnasta. Tiedonkulku ei ole merkittävästi parantunut eri ammattiryhmien ja yksiköiden välillä LEIKO-toiminnan käynnistämisen jälkeen, mutta suurin osa vastaajista koki saavansa riittävästi tietoa potilaasta ja hänen terveydentilastaan potilasasiakirjoista.

Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan päätellä, että LEIKO-toiminnalla on ollut positiivinen vaikutus sydänkirurgisen vuodeosaston ilmapiiriin ja toimintatapoihin. Tärkein kehittämiskohde on tiedonkulku, joten jatkotutkimusehdotuksena on tiedonkulun ja yhteistyön kehittämisen tutkiminen eri ammattiryhmien ja yksiköiden välillä.

The purpose of this final project was to examine nurses’ experiences of From Home To Operation (FHTO) and how FHTO activity was carried out on a cardiac surgical ward after an operation. The aim of this final project was to develop FHTO activity and to improve the co-operation with health care professionals and units.

The final project was based on a quantitative study. Data was gathered with a questionnaire designed for this final project, and it was pre-tested by to two registered nurses of the cardiac surgical ward. The questionnaire consisted of three background questions and 33 claims of opinion which were divided the following categories: FHTO knowledge, flow of information, instructions and co-operation. One open-ended question was dedicated for the development needs for the FHTO activity. The questionnaire was given to the registered nurses and the practical nurses of the cardiac surgical ward. The two pre-tested questionnaires were included into the analysis (n = 26). The percentage of received responses was 46 % (n = 12).

The answers to the background questions and to the claims of opinion were analyzed with the SPSS PASW statistics method. Due to the low amount of responses for the open-ended question, they were not analyzed with the methods of content analysis, but they were presented as direct citation. Based on the results of the final project, receiving information on the FHTO activity was important. The flow of information with health care professionals and units has not improved significantly after the introduction of FHTO, but most of the respondents felt that they got enough information on the patient and his/her health from the patient documents.

Based on the results, we conclude that FHTO has had a positive impact on the atmos-phere and procedures of the cardiac surgical ward. The flow of information is identified as the most important object of development, thus we suggest the development of the flow of information and co-operation with health care professionals and units as a further study.