Naisen koulutuksen yhteys huollettavien lastensa hyvinvointiin vähiten kehittyneissä maissa - kirjallisuuskatsaus
Marshalls, Tuula (2012)
Marshalls, Tuula
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110514889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110514889
Tiivistelmä
Aiheen lähtökohtana on oletus naisen koulutuksen merkityksestä hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata naisen koulutuksen ja hänen huollettavien lastensa hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä vähiten kehittyneissä maissa. Työssä tarkastellaan naisen koulutuksen kautta saatua voimaantumista lukutaidon sekä perus-, lukio- tai ylemmän koulutustason lähtökohdista.
Tämä on kirjallisuuskatsaus. Aineisto (n=11) perustuu vuosien 2001–2012 aikana julkaistuihin Sub-Saharan vähiten kehittyneiden maiden tutkimus- ja asiantuntijakatsauksiin.
Katsauksessa naisen kouluttautumismahdollisuuksien lähtökohdaksi nousi kansallinen kehitystaso, yhteiskunnan investoinnit julkisiin palveluihin sekä naisen asema. Naisen koulutuksella todettiin olevan yhteys kohentuneeseen sosioekonomiseen statukseen, perheen terveyden edistämiseen ja terveyspalvelujen käytön lisääntymiseen sekä turvallisempaan ympäristöön. Sisäistä voimaantumista kuvattiin yksilön lisääntyneinä kompetensseina sekä minäkuvan vahvistumisena. Lukutaidon merkitys korostui modernissa yhteisössä selviytymisessä.
Naisen koulutuksen todettiin lisäävän lasten selviytymismahdollisuuksia. Naisen koulutuksella katsottiin olevan myös selkeä positiivinen vaikutus lasten ravitsemukseen, terveydentilaan, kasvun ja kehittymisen edistämiseen sekä lasten kouluttautumismahdollisuuksiin. Naisen koulutuksen ja lasten hyvinvoinnin yhteyksiä kuvattiin aineistossa pääasiassa perhetasolla.
Katsaus osoittaa vähiten kehittyneiden maiden tasa-arvopolitiikan tarpeellisuuden koulutussektorilla. Saatuja tuloksia voidaan käyttää suuntaa antavina työkaluina naisten ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä.
Tämä on kirjallisuuskatsaus. Aineisto (n=11) perustuu vuosien 2001–2012 aikana julkaistuihin Sub-Saharan vähiten kehittyneiden maiden tutkimus- ja asiantuntijakatsauksiin.
Katsauksessa naisen kouluttautumismahdollisuuksien lähtökohdaksi nousi kansallinen kehitystaso, yhteiskunnan investoinnit julkisiin palveluihin sekä naisen asema. Naisen koulutuksella todettiin olevan yhteys kohentuneeseen sosioekonomiseen statukseen, perheen terveyden edistämiseen ja terveyspalvelujen käytön lisääntymiseen sekä turvallisempaan ympäristöön. Sisäistä voimaantumista kuvattiin yksilön lisääntyneinä kompetensseina sekä minäkuvan vahvistumisena. Lukutaidon merkitys korostui modernissa yhteisössä selviytymisessä.
Naisen koulutuksen todettiin lisäävän lasten selviytymismahdollisuuksia. Naisen koulutuksella katsottiin olevan myös selkeä positiivinen vaikutus lasten ravitsemukseen, terveydentilaan, kasvun ja kehittymisen edistämiseen sekä lasten kouluttautumismahdollisuuksiin. Naisen koulutuksen ja lasten hyvinvoinnin yhteyksiä kuvattiin aineistossa pääasiassa perhetasolla.
Katsaus osoittaa vähiten kehittyneiden maiden tasa-arvopolitiikan tarpeellisuuden koulutussektorilla. Saatuja tuloksia voidaan käyttää suuntaa antavina työkaluina naisten ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä.