Kertojaäänen käyttö kausisarjan käsikirjoituksessa
Nironen, Sarri (2021)
Nironen, Sarri
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414379
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee kertojaäänen käyttöä jatkuvajuonisessa kausisarjakerronnassa, ja se koostuu julkaisemattomasta teososasta ja kirjallisesta osasta.
Opinnäytetyön teoriaosiossa perehdytään lyhyesti kertojaäänen käsitteeseen. Termin määrittelyssä käytetään hyödyksi elokuvatutkija Sarah Kozloffin kattavaa tutkimusta, ja kertojaäänen käsitettä pohditaan metakielen sekä diegeettisen ja ei-diegeettisen äänikerronnan kautta.
Teosanalyysissä selvitetään kertojaäänen käyttöä analysoimalla kausisarjoja Sinkkuelämää, Gossip Girl ja Niin sanottu elämäni. Opinnäytetyö analysoi jakso- ja kohtausesimerkkien avulla kertojaäänen käyttöä ja pyrkii havainnollistamaan keinoja, joilla kertojaäänen käyttö rikastuttaa sarjojen kerrontaa.
Tekijän kirjoittamaa teososaa käsittelevässä luvussa avataan teoksen kirjoitusprosessia ja taiteellisia valintoja kertojaäänen käytön suhteen.
Loppuluvussa esitetään yhteenvetona, että kertojaääni voi parhaimmillaan tuoda kausisarjaan narratiivisen elementin, jota on vaikea saada aikaan muilla keinoin. Opinnäytetyössä todetaan, että näkemys kertojaäänestä yksinomaan eksposition välineenä on pinnallinen eikä se kestä syvällisempää tarkastelua. Julkaisemattomasta teososasta ja kirjallisesta osasta koostuva opinnäytetyö käsittelee kertojaäänen käyttöä jatkuvajuonisessa kausisarjakerronnassa.
Opinnäytetyön teoriaosiossa perehdytään lyhyesti kertojaäänen käsitteeseen. Termin määrittelyssä käytetään hyödyksi elokuvatutkija Sarah Kozloffin tutkimusta, ja kertojaäänen käsitettä pohditaan metakielen sekä diegeettisen ja ei-diegeettisen äänikerronnan kautta.
Teosanalyysissä selvitetään kertojaäänen käyttöä analysoimalla kausisarjoja Sinkkuelämää, Gossip Girl ja Niin sanottu elämäni. Opinnäytetyö analysoi jakso- ja kohtausesimerkkien avulla kertojaäänen käyttöä ja pyrkii havainnollistamaan keinoja, joilla kertojaäänen käyttö rikastuttaa sarjojen kerrontaa.
Tekijän kirjoittamaa teososaa käsittelevässä luvussa avataan teoksen kirjoitusprosessia ja taiteellisia valintoja kertojaäänen käytön suhteen.
Loppuluvussa esitetään yhteenvetona, että kertojaääni voi parhaimmillaan tuoda kausisarjaan narratiivisen elementin, jota on vaikea saada aikaan muilla keinoin.
Opinnäytetyön teoriaosiossa perehdytään lyhyesti kertojaäänen käsitteeseen. Termin määrittelyssä käytetään hyödyksi elokuvatutkija Sarah Kozloffin kattavaa tutkimusta, ja kertojaäänen käsitettä pohditaan metakielen sekä diegeettisen ja ei-diegeettisen äänikerronnan kautta.
Teosanalyysissä selvitetään kertojaäänen käyttöä analysoimalla kausisarjoja Sinkkuelämää, Gossip Girl ja Niin sanottu elämäni. Opinnäytetyö analysoi jakso- ja kohtausesimerkkien avulla kertojaäänen käyttöä ja pyrkii havainnollistamaan keinoja, joilla kertojaäänen käyttö rikastuttaa sarjojen kerrontaa.
Tekijän kirjoittamaa teososaa käsittelevässä luvussa avataan teoksen kirjoitusprosessia ja taiteellisia valintoja kertojaäänen käytön suhteen.
Loppuluvussa esitetään yhteenvetona, että kertojaääni voi parhaimmillaan tuoda kausisarjaan narratiivisen elementin, jota on vaikea saada aikaan muilla keinoin. Opinnäytetyössä todetaan, että näkemys kertojaäänestä yksinomaan eksposition välineenä on pinnallinen eikä se kestä syvällisempää tarkastelua.
Opinnäytetyön teoriaosiossa perehdytään lyhyesti kertojaäänen käsitteeseen. Termin määrittelyssä käytetään hyödyksi elokuvatutkija Sarah Kozloffin tutkimusta, ja kertojaäänen käsitettä pohditaan metakielen sekä diegeettisen ja ei-diegeettisen äänikerronnan kautta.
Teosanalyysissä selvitetään kertojaäänen käyttöä analysoimalla kausisarjoja Sinkkuelämää, Gossip Girl ja Niin sanottu elämäni. Opinnäytetyö analysoi jakso- ja kohtausesimerkkien avulla kertojaäänen käyttöä ja pyrkii havainnollistamaan keinoja, joilla kertojaäänen käyttö rikastuttaa sarjojen kerrontaa.
Tekijän kirjoittamaa teososaa käsittelevässä luvussa avataan teoksen kirjoitusprosessia ja taiteellisia valintoja kertojaäänen käytön suhteen.
Loppuluvussa esitetään yhteenvetona, että kertojaääni voi parhaimmillaan tuoda kausisarjaan narratiivisen elementin, jota on vaikea saada aikaan muilla keinoin.