Pedagogisen prosessin johtaminen varhaiskasvatuksen muutoksessa : kokemuksia hajautetuista organisaatioista
Taskinen, Niina (2021)
Taskinen, Niina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714859
Tiivistelmä
Yhteiskunnan ja erilaisten organisaatioiden muutokset varhaiskasvatuksessa vaativat johtajalta vahvaa otetta muutoksissa johtamiseen. Varhaiskasvatuksessa on yhä enenevissä määrin siirrytty hajautettuihin organisaatioihin, joissa yhdellä johtajalla voi olla useampia päiväkotiryhmiä tai -yksikköjä johdettavanaan. Johtajien vahva substanssiosaaminen ja muutosprosessien läpivieminen punnitaan hajautetuissa organisaatioissa muutoksien eri vaiheissa, työntekijöiden johtamisessa, tiimien johtamisessa sekä organisatoristen luonteiden ymmärryksessä. Pelkät taidot johtajalla eivät riitä muutoksen johtamisessa ja onnistumisessa, vaan tarvitaan aitoa halua toteuttaa muutosta sekä oppia toimimaan muutosprosessien eri vaiheiden vaatimissa rooleissa.
Opinnäytetyössä tutkittiin Kuopion kaupungin kolmen maaseutukunnan päiväkotien ja -ryhmien pedagogisen prosessin johtamista hajautetuissa organisaatioissa eli miten Kuopion kaupungin paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto on onnistunut? Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa päiväkodinjohtajilta ja kasvatushenkilöstöltä, miten pedagogista prosessia heidän yksiköissään muutoksessa on johdettu ja tänä päivänä johdetaan. Tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat, mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet muutosjohtamista pedagogisessa prosessissa, sekä onko muutosjohtamisessa alueellisia eroja? Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselynä päiväkodinjohtajilta ja kasvatushenkilöstöltä.
Tutkimuksessa Kuopion varhaiskasvatussuunnitelma nähtiin ohjaavan tutkimuskohteena olleiden päiväkotien ja -ryhmien varhaiskasvatustyötä. Varhaiskasvatuksen laatuun ja muutosten onnistumisiin vaikuttavina tekijöinä nähtiin kasvatushenkilöstön ammatillinen pätevyys ja osaaminen. Pedagogisen prosessin strategisena menetelmänä varhaiskasvatussuunnitelman jalkautumisessa nähtiin jaettu johtajuus, jossa vastuu yhteisestä oppimisesta ja toiminnan laadun kehittämisestä on koko työyhteisön jäsenillä.
Tutkimus osoitti varhaiskasvatuksen yksiköissä muutosprosessien runsauden ja yhtäaikaisuuden. Tutkimuksen perusteella kehittämisen ja pohdinnan kohteeksi nousi haaste, miten pedagogista yhteistä keskustelua ja pedagogisten linjojen luomista voidaan yksiköissä toteuttaa päiväkodinjohtajan johdolla paremmin? Ajan puute ja mahdollinen kiire saattoivat osin estää johtajia toimimasta pedagogisena johtajana ydintehtävässään. Tutkimuksessa nähtiin päiväkodinjohtajien haaste läsnäololle ja dialogisuudelle suhteessa työntekijän riittävään kohtaamiseen. Tämä näyttäytyi osin myös palautteen saamisen puutteena, joko yksittäiselle työntekijälle tai ryhmäpalautteena tiimille.
Opinnäytetyössä tutkittiin Kuopion kaupungin kolmen maaseutukunnan päiväkotien ja -ryhmien pedagogisen prosessin johtamista hajautetuissa organisaatioissa eli miten Kuopion kaupungin paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto on onnistunut? Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa päiväkodinjohtajilta ja kasvatushenkilöstöltä, miten pedagogista prosessia heidän yksiköissään muutoksessa on johdettu ja tänä päivänä johdetaan. Tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat, mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet muutosjohtamista pedagogisessa prosessissa, sekä onko muutosjohtamisessa alueellisia eroja? Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselynä päiväkodinjohtajilta ja kasvatushenkilöstöltä.
Tutkimuksessa Kuopion varhaiskasvatussuunnitelma nähtiin ohjaavan tutkimuskohteena olleiden päiväkotien ja -ryhmien varhaiskasvatustyötä. Varhaiskasvatuksen laatuun ja muutosten onnistumisiin vaikuttavina tekijöinä nähtiin kasvatushenkilöstön ammatillinen pätevyys ja osaaminen. Pedagogisen prosessin strategisena menetelmänä varhaiskasvatussuunnitelman jalkautumisessa nähtiin jaettu johtajuus, jossa vastuu yhteisestä oppimisesta ja toiminnan laadun kehittämisestä on koko työyhteisön jäsenillä.
Tutkimus osoitti varhaiskasvatuksen yksiköissä muutosprosessien runsauden ja yhtäaikaisuuden. Tutkimuksen perusteella kehittämisen ja pohdinnan kohteeksi nousi haaste, miten pedagogista yhteistä keskustelua ja pedagogisten linjojen luomista voidaan yksiköissä toteuttaa päiväkodinjohtajan johdolla paremmin? Ajan puute ja mahdollinen kiire saattoivat osin estää johtajia toimimasta pedagogisena johtajana ydintehtävässään. Tutkimuksessa nähtiin päiväkodinjohtajien haaste läsnäololle ja dialogisuudelle suhteessa työntekijän riittävään kohtaamiseen. Tämä näyttäytyi osin myös palautteen saamisen puutteena, joko yksittäiselle työntekijälle tai ryhmäpalautteena tiimille.