Etätyön vaikutukset työhyvinvointiin ja johtamiseen
Nousiainen, Paula (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814926
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää etätyön vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin sekä työntekijöiden kokemukseen johtamisesta. Etätyö on hyvin ajankohtainen aihe ja sen vaikutukset työhyvinvointiin mielenkiintoinen tutkimusaihe. Työn toimeksiantajana oli Savonia-ammattikorkeakoulu Oy.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa oli mukana myös mahdollisuus avoimeen kommentointiin. Kysely jaettiin rajatulle joukolle Savonia-ammattikorkeakoulun henkilöstöstä ja vastaaminen tapahtui anonyymin sähköpostilinkin kautta. Kyselylomake laadittiin ja tulokset raportoitiin Webropol-ohjelmalla. Vastaukset analysoitiin vertaamalla yksiköitä toisiinsa ja aikaisemmin etätöitä tehneitä niihin, jotka aloittivat etätyöt vasta covid19-pandemian aikana. Avoimista kommenteista kerättiin tarkentavia ja kuvaavia kommentteja. Tämän jälkeen kyselyn tuloksia verrattiin keväällä 2020 Savonian henkilöstölle tehtyyn etätyö-kyselyyn.
Vastauksia analysoitaessa etätyökokemuksen määrällä ei näyttänyt olevan suurta merkitystä tuloksiin. Fyysisessä hyvinvoinnissa korostuivat sopivan etätyötilan järjestäminen ja työntekijän oma aktiivisuus etätyöpäivän aikatauluttamisessa. Psyykkisessä hyvinvoinnissa esiin nousivat etätyön aiheuttama yksinäisyys ja ajoittainen epävarmuus. Toisaalta etätyön nähtiin sopivan tarkkuutta vaativiin työtehtäviin. Sosiaalisessa hyvinvoinnissa yksikön koolla oli merkitystä koettuun yhteisöllisyyteen. Pienemmissä yksiköissä oli onnistuttu paremmin säilyttämään yhteisöllisyys myös etätöissä. Suurin osa vastaajista näki etätyön hyödyt, mutta kaipasi kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. Viestintään ja tiedonkulkuun kaivattiin selkeyttä ja avoimuutta. Toisaalta tiedonkulun nähtiin parantuneen aktiivisemman ja monipuolisemman viestintäjärjestelmien käytön takia. Esimiestyössä ymmärrettiin poikkeusolojen tuoma kuormitus, mutta kaivattiin enemmän palautetta ja huomiota yksilöiden ja työyhteisön hyvinvointiin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa oli mukana myös mahdollisuus avoimeen kommentointiin. Kysely jaettiin rajatulle joukolle Savonia-ammattikorkeakoulun henkilöstöstä ja vastaaminen tapahtui anonyymin sähköpostilinkin kautta. Kyselylomake laadittiin ja tulokset raportoitiin Webropol-ohjelmalla. Vastaukset analysoitiin vertaamalla yksiköitä toisiinsa ja aikaisemmin etätöitä tehneitä niihin, jotka aloittivat etätyöt vasta covid19-pandemian aikana. Avoimista kommenteista kerättiin tarkentavia ja kuvaavia kommentteja. Tämän jälkeen kyselyn tuloksia verrattiin keväällä 2020 Savonian henkilöstölle tehtyyn etätyö-kyselyyn.
Vastauksia analysoitaessa etätyökokemuksen määrällä ei näyttänyt olevan suurta merkitystä tuloksiin. Fyysisessä hyvinvoinnissa korostuivat sopivan etätyötilan järjestäminen ja työntekijän oma aktiivisuus etätyöpäivän aikatauluttamisessa. Psyykkisessä hyvinvoinnissa esiin nousivat etätyön aiheuttama yksinäisyys ja ajoittainen epävarmuus. Toisaalta etätyön nähtiin sopivan tarkkuutta vaativiin työtehtäviin. Sosiaalisessa hyvinvoinnissa yksikön koolla oli merkitystä koettuun yhteisöllisyyteen. Pienemmissä yksiköissä oli onnistuttu paremmin säilyttämään yhteisöllisyys myös etätöissä. Suurin osa vastaajista näki etätyön hyödyt, mutta kaipasi kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. Viestintään ja tiedonkulkuun kaivattiin selkeyttä ja avoimuutta. Toisaalta tiedonkulun nähtiin parantuneen aktiivisemman ja monipuolisemman viestintäjärjestelmien käytön takia. Esimiestyössä ymmärrettiin poikkeusolojen tuoma kuormitus, mutta kaivattiin enemmän palautetta ja huomiota yksilöiden ja työyhteisön hyvinvointiin.