Pohjois-Karjalan mikroyrittäjien itsensä johtaminen ja sen vaikutus hyvinvointiin
Kuokkanen, Mirva; KUOKKANEN (2021)
Kuokkanen, Mirva
KUOKKANEN
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814989
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Pohjois-Karjalan mikroyrittäjien ymmärrystä ja tietoutta itsensä johtamisen merkityksestä ja sen vaikutuksesta hyvinvointiin. Suomessa on 286042 yritystä, joista 93 % on alle 10 hengen mikroyrityksiä. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen, koska mikroyrittäjät ovat merkittävä työllistäjä. Työelämän pirstaloituminen ja jatkuvat muutokset haastavat yrittäjiä. Opinnäytetyön tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka tukevat mikroyrittäjien itsensä johtamisen toteutumista ja hyvinvointia. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Pohjois-Karjalan Yrittäjä yhdistys ry, joka on yksi Suomen Yrittäjien aluejärjestöistä.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: (1) Mitkä itsensä johtamisen tunnuspiirteet tukevat yrittäjien hyvinvointia? (2) Millaiset itsensä johtamisen tunnuspiirteet tukevat yrittäjän pärjäämistä muuttuvissa työolosuhteissa? Toimeksiantaja saa opinnäytetyöstä ja sen tutkimustuloksista tietoa oman toimialueensa mikroyrittäjien itsensä johtamisesta ja hyvinvoinnista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää mikroyrittäjien tukemiseksi tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään itsensä johtamista, ja kuinka itsensä johtaminen korostuu yrittäjyydessä. Teoreettinen viitekehys koostuu itsensä johtamista ja hyvinvointia käsittelevästä kirjallisuudesta, artikkeleista ja tutkimuksista. Teoriatiedon etsimiseen hyödynnettiin Medic- ja Emerald-tietokantoja sekä Google Scholaria. Mikroyrittäjien itsensä johtamisesta ja hyvinvoinnista on vähäisesti suomalaista tutkimustietoa. Empiirinen aineisto saatiin määrällisen tutkimuksen avulla. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmäksi valittiin Pohjois-Karjalan Yrittäjä yhdistyksen mikroyrittäjä-jäsenet (N=2130). Kyselytutkimus toteutettiin Webropol- ohjelman avulla. Kyselylomake sisälsi 18 kysymystä, joista yksi oli avoin ja vapaavalintainen kysymys. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2020, ja vastausprosentti oli 11% (n=242). Määrällinen aineisto käsiteltiin Excel-ohjelman avulla. Tutkimustulosten vertailu tehtiin Webropol-ohjelman avulla. Vertailussa huomioitiin yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien välisiä eroja.
Tutkimustulosten mukaan Pohjois-Karjalan mikroyrittäjät kokevat työskentelevänsä itselleen mielekkäiden ja tärkeiden asioiden parissa. Työn tekeminen koettiin tavoitteelliseksi ja työn tekemisellä oli selkeät tavoitteet. Uuden oppiminen ja jatkuva työtapojen kehittäminen koettiin tärkeänä. Uuden oppimista ja osaamisen kehittämistä vaikeutti mikroyrittäjillä työstä irrottautumisen vaikeus. Keskimääräistä korkeampaa viikkotyötuntimäärää tekevät eivät kokeneet terveyttään niin hyväksi kuin vähemmän työtä tekevät. Korkeampi työaika vaikutti myös heikentävästi yrittäjänä jaksamiseen. Pohjois-Karjalan mikroyrittäjistä yli puolella oli käytössä työterveyshuollon palvelut. Tutkimustiedon perusteella voidaan tulevaisuudessa kehittää yrittäjille suunnattuja koulutuksia. Koulutuksien avulla voitaisiin kehittää esimerkiksi yrittäjäkohtaisia valmiuksia työn kuormittavuuden vähentämiseksi ja oman työn hallinnan parantamiseksi.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: (1) Mitkä itsensä johtamisen tunnuspiirteet tukevat yrittäjien hyvinvointia? (2) Millaiset itsensä johtamisen tunnuspiirteet tukevat yrittäjän pärjäämistä muuttuvissa työolosuhteissa? Toimeksiantaja saa opinnäytetyöstä ja sen tutkimustuloksista tietoa oman toimialueensa mikroyrittäjien itsensä johtamisesta ja hyvinvoinnista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää mikroyrittäjien tukemiseksi tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään itsensä johtamista, ja kuinka itsensä johtaminen korostuu yrittäjyydessä. Teoreettinen viitekehys koostuu itsensä johtamista ja hyvinvointia käsittelevästä kirjallisuudesta, artikkeleista ja tutkimuksista. Teoriatiedon etsimiseen hyödynnettiin Medic- ja Emerald-tietokantoja sekä Google Scholaria. Mikroyrittäjien itsensä johtamisesta ja hyvinvoinnista on vähäisesti suomalaista tutkimustietoa. Empiirinen aineisto saatiin määrällisen tutkimuksen avulla. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmäksi valittiin Pohjois-Karjalan Yrittäjä yhdistyksen mikroyrittäjä-jäsenet (N=2130). Kyselytutkimus toteutettiin Webropol- ohjelman avulla. Kyselylomake sisälsi 18 kysymystä, joista yksi oli avoin ja vapaavalintainen kysymys. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2020, ja vastausprosentti oli 11% (n=242). Määrällinen aineisto käsiteltiin Excel-ohjelman avulla. Tutkimustulosten vertailu tehtiin Webropol-ohjelman avulla. Vertailussa huomioitiin yksinyrittäjien ja työnantajayrittäjien välisiä eroja.
Tutkimustulosten mukaan Pohjois-Karjalan mikroyrittäjät kokevat työskentelevänsä itselleen mielekkäiden ja tärkeiden asioiden parissa. Työn tekeminen koettiin tavoitteelliseksi ja työn tekemisellä oli selkeät tavoitteet. Uuden oppiminen ja jatkuva työtapojen kehittäminen koettiin tärkeänä. Uuden oppimista ja osaamisen kehittämistä vaikeutti mikroyrittäjillä työstä irrottautumisen vaikeus. Keskimääräistä korkeampaa viikkotyötuntimäärää tekevät eivät kokeneet terveyttään niin hyväksi kuin vähemmän työtä tekevät. Korkeampi työaika vaikutti myös heikentävästi yrittäjänä jaksamiseen. Pohjois-Karjalan mikroyrittäjistä yli puolella oli käytössä työterveyshuollon palvelut. Tutkimustiedon perusteella voidaan tulevaisuudessa kehittää yrittäjille suunnattuja koulutuksia. Koulutuksien avulla voitaisiin kehittää esimerkiksi yrittäjäkohtaisia valmiuksia työn kuormittavuuden vähentämiseksi ja oman työn hallinnan parantamiseksi.