Kirjallisuuskatsaus: Mielenterveyttä tukevat menetelmät kouluterveydenhoitajan työssä
Karhunen, Virpi; Itälahti, Marjut (2021)
Karhunen, Virpi
Itälahti, Marjut
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815053
Tiivistelmä
Lasten mielenterveys on ajankohtainen aihe, joka enenevissä määrin on myös osa terveydenhoitajan työnkuvaa ja ammattitaitoa. Mielenterveydenhäiriöt ovat nykyään Suomessa tavallisimpia koululaisten terveysongelmia. Lasten ja nuorten lähetteet erikoissairaanhoitoon mielenterveyteen liittyen ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Siksi valitsimme peruskouluikäiset lapset ja nuoret. Valitsimme kuvailevan kirjallisuuskatsauksen teon sen vuoksi, että näin pystyimme syventymään hyvin sekä perustietoon lasten mielenterveydestä että saimme uusimmat tiedot ja tutkimustulokset aiheesta. Näin voimme uudistaa tulevassa työssämmekin käytäntöjä ja työtapoja mielenterveysasioihin liittyen sekä jakaa tietoa lapsille ja nuorille, perheille ja työyhteisössämme. Opinnäytetyö tuottaa myös hyvän ja ajankohtaisen tietopaketin lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisen keinoista kaikille kouluterveydenhoitajille peruskouluissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota uusimpia tutkimustuloksia lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisesta kouluterveydenhoitajan työssä sekä kuvata lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisen menetelmiä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisen menetelmistä kouluterveydenhoitajan työssä sekä kehittää omaa ammatillista osaamista.
Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostuu sekä suomalaisista että kansainvälisistä tutkimuksista löytyvästä tiedosta.
Tutkimukseemme valikoituneista artikkeleista löysimme yhteensä yhdeksän psykososiaalista hyvinvointia ja oireilua kartoittavaa menetelmää ja neljä mielenterveyden tukemisen ja ennaltaehkäisyn menetelmää, joita kouluterveydenhoitaja voi käyttää työssään lasten mielenterveyden tukemiseksi. Katsauksemme tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomeen tarvitaan yhtenäinen kansallinen malli lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidon järjestämiseksi. Masennuksen tunnistamiseen tulee panostaa systemaattisesti, jotta jokainen hoitoa tarvitseva saisi lapsi tai nuori saisi sitä mahdollisimman pian, koska riittävän varhain aloitettu hoito ja tuki parantaa sairauden ennustetta ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Myös eri toimijoiden välistä tiedonkulkua tulee kehittää oikean ja tehokkaan hoidon turvaamiseksi. Koulutuksen avulla ammattilais-ten osaaminen vahvistuu. Menetelmäkoulutukset tukevat laadukasta työtä ja ammattitaidon ylläpitoa jatkuvasti muuttuvassa työssä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota uusimpia tutkimustuloksia lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisesta kouluterveydenhoitajan työssä sekä kuvata lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisen menetelmiä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisen menetelmistä kouluterveydenhoitajan työssä sekä kehittää omaa ammatillista osaamista.
Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostuu sekä suomalaisista että kansainvälisistä tutkimuksista löytyvästä tiedosta.
Tutkimukseemme valikoituneista artikkeleista löysimme yhteensä yhdeksän psykososiaalista hyvinvointia ja oireilua kartoittavaa menetelmää ja neljä mielenterveyden tukemisen ja ennaltaehkäisyn menetelmää, joita kouluterveydenhoitaja voi käyttää työssään lasten mielenterveyden tukemiseksi. Katsauksemme tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomeen tarvitaan yhtenäinen kansallinen malli lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidon järjestämiseksi. Masennuksen tunnistamiseen tulee panostaa systemaattisesti, jotta jokainen hoitoa tarvitseva saisi lapsi tai nuori saisi sitä mahdollisimman pian, koska riittävän varhain aloitettu hoito ja tuki parantaa sairauden ennustetta ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Myös eri toimijoiden välistä tiedonkulkua tulee kehittää oikean ja tehokkaan hoidon turvaamiseksi. Koulutuksen avulla ammattilais-ten osaaminen vahvistuu. Menetelmäkoulutukset tukevat laadukasta työtä ja ammattitaidon ylläpitoa jatkuvasti muuttuvassa työssä.