Kerääjäkasvien viljely Pohjois-Pohjanmaalla
Piipponen, Mia; Ylitalo, Kati (2021)
Piipponen, Mia
Ylitalo, Kati
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061415968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061415968
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää kerääjäkasvien viljelyä Pohjois-Pohjanmaalla sen alueelliset ominaispiirteet huomioiden. Pohjois-Pohjanmaan viljelijöitä, joilla oli viljelijätukihaussa valittuna ympäristökorvaus ja kerääjäkasvit, lähestyttiin kyselylomakkeella, jossa selvitettiin heidän kokemuksiaan kerääjäkasveista, niiden viljelystä sekä viljelytekniikoista. Kyselyn tausta-aineistona käytettiin Uudellamaalla 2016 UusiRaHa -hankkeen toteuttamaa kerääjäkasvikyselyä ja saatuja tuloksia vertail tiin Uudellamaalla toteutetun kyselyn tuloksiin. Kerääjäkasvien viljely Pohjois-Pohjanmaalla -opinnäytetyö pohjautuu kerääjäkasviselvitykseen, joka toteutettiin osana
Ympäristöviisas viljelijä -hanketta. Hankkeen tavoitteena on lisätä maatilojen välistä kestäviin tuotantotapoihin liittyvää yhteistyötä.
Vastausten mukaan kerääjäkasveja viljeltiin hyvin pitkälti samoilla tekniikoilla tilojen tuotantosuunnasta tai koosta riippumatta. Useimmat kokivat ensisijaiseksi motivaattoriksi kerääjäkasvien viljelylle siitä saadun tuen, mutta myös niiden tuomat ympäristöhyödyt koettiin tärkeiksi. Lähes kaikki vastaajat aikovat jatkaa kerääjäkasvien viljelyä myös tulevaisuudessa, enimmäkseen tekemättä isompia muutoksia viljelytoimiin.
Kyselyn tulokset olivat hyvin samankaltaisia Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Suosituimpia kerääjäkasveja molemmilla alueilla olivat timotei, italianraiheinä sekä valkoapila. Saatujen vastausten perusteella kerääjäkasveja viljeltiin Pohjois-Pohjanmaalla pääsääntöisesti yleisten kerääjäkasvien viljelyohjeiden mukaisesti, kun taas Uudenmaan kyselyn tuloksista näkyi tilojen halukkuus kokeilla kerääjäkasvien viljelyä monimuotoisemmin. Tämä voi johtua alueiden eroavaisuuksista peltomaassa sekä kasvuolosuhteissa: Pohjois-Pohjanmaan lyhyempi kasvukausi ja pienempi lämpösumma luovat haasteita kerääjäkasvien valinnalle. Peltomaan hyvät ominaisuudet kuitenkin mah dollistavat kerääjäkasvien onnistuneen viljelyn pienemmällä panostuksella.
Kyselyn perusteella kävi ilmi, että Pohjois-Pohjanmaan alueelta kaivattaisiin vielä lisää kokemus- ja tietoperäistä tutkimusta aiheesta. Tietoa kerääjäkasvien eduista sekä niiden onnistuneesta hyödyntämisestä viljelyssä tulisi myös saada viljelijöille enemmän ja laajemmin. Kun tieto ja kokemukset saataisiin tuotua osaksi jokapäiväistä viljelytoimintaa, kerääjäkasvien hyödyt huomattaisiin ehkä muutoinkin kuin rahallisina viljelytukina. Ympäristön hyvinvointi on tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa, ja tässä kerääjäkasvit voitaisiin nähdä yhtä aikaa niin ympäristön kuin viljelijänkin etuna.
Ympäristöviisas viljelijä -hanketta. Hankkeen tavoitteena on lisätä maatilojen välistä kestäviin tuotantotapoihin liittyvää yhteistyötä.
Vastausten mukaan kerääjäkasveja viljeltiin hyvin pitkälti samoilla tekniikoilla tilojen tuotantosuunnasta tai koosta riippumatta. Useimmat kokivat ensisijaiseksi motivaattoriksi kerääjäkasvien viljelylle siitä saadun tuen, mutta myös niiden tuomat ympäristöhyödyt koettiin tärkeiksi. Lähes kaikki vastaajat aikovat jatkaa kerääjäkasvien viljelyä myös tulevaisuudessa, enimmäkseen tekemättä isompia muutoksia viljelytoimiin.
Kyselyn tulokset olivat hyvin samankaltaisia Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Suosituimpia kerääjäkasveja molemmilla alueilla olivat timotei, italianraiheinä sekä valkoapila. Saatujen vastausten perusteella kerääjäkasveja viljeltiin Pohjois-Pohjanmaalla pääsääntöisesti yleisten kerääjäkasvien viljelyohjeiden mukaisesti, kun taas Uudenmaan kyselyn tuloksista näkyi tilojen halukkuus kokeilla kerääjäkasvien viljelyä monimuotoisemmin. Tämä voi johtua alueiden eroavaisuuksista peltomaassa sekä kasvuolosuhteissa: Pohjois-Pohjanmaan lyhyempi kasvukausi ja pienempi lämpösumma luovat haasteita kerääjäkasvien valinnalle. Peltomaan hyvät ominaisuudet kuitenkin mah dollistavat kerääjäkasvien onnistuneen viljelyn pienemmällä panostuksella.
Kyselyn perusteella kävi ilmi, että Pohjois-Pohjanmaan alueelta kaivattaisiin vielä lisää kokemus- ja tietoperäistä tutkimusta aiheesta. Tietoa kerääjäkasvien eduista sekä niiden onnistuneesta hyödyntämisestä viljelyssä tulisi myös saada viljelijöille enemmän ja laajemmin. Kun tieto ja kokemukset saataisiin tuotua osaksi jokapäiväistä viljelytoimintaa, kerääjäkasvien hyödyt huomattaisiin ehkä muutoinkin kuin rahallisina viljelytukina. Ympäristön hyvinvointi on tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa, ja tässä kerääjäkasvit voitaisiin nähdä yhtä aikaa niin ympäristön kuin viljelijänkin etuna.